JUNTTIMUSLIMI IHMETTELEE

Raiskausepäilyjen perusteella irakilaiset ovat kaikkein alttiimpia raiskaamaan Suomessa – he tekevät sitä jopa 50 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin suomalaiset. Päivi Räsäsen johdolla sisäministeriöstä käsin halutaan keskustella aiheesta nostamalla tilasto esiin. Samalla voisi laittaa pakon hihamerkkien kannolle ulkomaalaisille ja erityisesti muslimeille, että naiset tietäisivät pysyä kaukana. Onhan asia ihmisoikeuksia paasaavassa maassa outo, mutta islamin kannalta katsottuna sillä voisi olla myönteisiä vaikutuksia. Loppuisi musliminuorukaisten samaistuminen suomalaisten jumalattomien nuorten kanssa ja kenties potkisi heitä moskeijoihin. Minusta jokaisen maassa asuvan naisen olisi syytä torjua lähtökohtaisesti jokaisen muslimimaasta tulevan miehen lähentely-yritykset. Näin nämä nuorukaiset eivät pääsisi toimimaan omaa uskontoaan vastaan.

On uskon heikkoutta muslimilta olla varjelematta katsettaan synniltä, mutta suomalaiselta yhteiskunnalta jo nyt Räsäsen ulostulon myötä tullut selkeä halveksiva viesti antaa toivoa siitä, että musliminuorukaisia potkitaan pois synnin tieltä. Tutkimattomia ovat Jumalan tiet.

Jokaisen suomalaisen naisen tulisi tietää, että muslimimaasta tuleva mies, joka pyrkii eroottisesti latautuneena lähietäisyydelle on aikeissa syyllistyä suureen rikokseen Jumalan edessä. On nimittäin enää pieni ero tapahtuuko tällainen seksi ilman avioliittoa raiskaamalla vai naisen suostumuksella. Ehkä pienin haitta olisi pakottaa jokainen naimaton nuori muslimimies johonkin pakkotyöhön ja antaa hänelle vastineeksi kuponki tallinnalaiseen bordelliin. Virolaiset ei tosin ehkä tykkäisi ajatuksesta.

Moskeijoissa on havaittavissa se, ettei irakilaisia pahemmin näy niissä. Olen nähnyt kännisiä irakilaisia vanhoja ukkoja tupakoimassa eri kaupunkien lähiöiden baarien edustoilla ja turisevan paikallisten juoppojen kanssa. Heidän tyttärensä voivat olla vielä jotenkin äidin suojeluksessa, mutta pojat saavat rellestää ja kiihottaa itseään katselemalla naisia kaupungeilla ja ehkä harvemmin kylillä.

Suomessa olisi kaikilla taloudellisia mahdollisuuksia mennä naimisiin ja perustaa perhe. Vastuuttomasti ”pesää” jakavat suomalaiset tytöt totuttavat näitä musliminuorukaisia makeaan ja vastuuttomaan irstailuun ja paineiden kasvaessa jopa raiskailuihin. Naimisissa ihmiselle kasvaa vastuuntuntoa ja syyt vieraiden naisten katselemiselle ovat inhimillisesti katsoen torjuttavissa. Oma lukunsa ovat tietenkin maahan iäkkäämpinä muuttaneet ja alastomiin naisiin tottumattomat maahanmuuttajat muslimimaista. Heille raiskaaminen lienee biologisen tarpeen edessä vaihtoehto uuden tilanteen edessä.

Kuulin huvittavan tapauksen Libyasta. Eräs mustan Afrikan maasta sinne mennyt siirtotyöläinen kertoi, kuinka kaksi naispoliisia pidätti hänet ja ajoi poliisiauton aavikolle. Mies oli kauhuissaan ja kuuli tuomion: ”Harjoita seksiä kummankin naispoliisin kanssa”. Hän siis joutui raiskatuksi Gaddafin aikaisessa Libyassa. Hän osasi ottaa asian huumorilla eikä tuntunut saaneen mitään suurempia traumoja asian johdosta. Jos hän olisi itse sen sijaan raiskannut naisen kadulla, olisi hengen lähtö ollut taattu. Tosin naiset eivät Libyassa myöskään liene avoimesti lähteneen vieraiden miesten matkaan – kuten Suomessa – ja siten tilaisuudetkin raiskata olisivat olleet epätodennäköisiä siellä.

Amerikan Yhdysvalloissa mustat miehet on lynkattu järjestäen aikoinaan. Näin heidän seksuaalisia paineitaan on hillitty purkautumasta valkoisiin naisiin. Sama kulttuuri jatkuu siellä edelleen ja tuli taas ilmi, kun joku aseistautunut kodinpuolustaja ampui aseettoman nuoren mustan miehen, joka tallusteli valkoisen soturin mielestä väärällä reviirillä.

Mikäli suomalaisten naisten tarve esiintyä miehiä kiihottavasti ja erityisesti humalaisina jatkuu, on syytä olettaa raiskauksien kasvavan. Ei ihmisiin vaikuta se saako 2 vai 8 vuotta vankeutta (josta pääsee puolella). Jos seurauksena on kuolemantuomio, niin ihminen voi miettiä hetken nautinnon toteuttamista kovassa kiimatilassaan. Tämä on realismia, jota on noudatettu niin Yhdysvalloissa, kuin monissa islamilaisissa maissakin.

On jonkinlainen vitsi, kun Wikileaksin perustajaa syytetään raiskauksesta. Raiskatuksi joutuneella naisella ei ollut väkivallan merkkejä ja hän juhli miehen kanssa useampia päiviä ilman mitää panttivankitilannetta. Samaiset naiset ovat myöskin olleet ns. ammatinharjoittajia. Mitä voi sanoa IMF:n johtajasta, joka ruiskautti seksuaaliset energiansa mustaan siivoojaan New Yorkin hotellissa? Samalla tavalla seksuaalisesta ahdistelusta voi puhua, kun Bill Clinton kutsui Arkansasissa naimisissa olevan naisen huoneeseensa ja avasi kiihottuneen sukuelimensä tämän eteen ja pyysi suuseksiä. Samalla tavalla kontrollin puutteesta kärsii myös Ilkka Kanerva, joka kuudenkympin kiimassaan alkoi netissä jo ehdotella 16-vuotiaalle tytölle. Kanerva on tosin myöntänyt ongelmansa tuolla alueella ja ilmoittanut hakeneensa hoitoa.

Mies ei muutu. Asiaan ei vaikuta koulutustaso, eikä etninen tausta. On tunnettua, että Euroopan pedofiilirenkaissa on ollut korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat laskelmoiden toteuttaneet ”seksuaalisia tarpeitaan” maissa, joissa on kehittymätön lainsäädäntö – esim. Romaniassa tai Kamputseassa. Amerikkalaisessa tutkivan journalismin jutussa paljastui pedofiiliksi myöskin juutalainen rabbi. Suomessa on samaa tapahtunut uskonnollisten yhdyskuntien piireissä.

Itse muslimina koen muslimien raiskailun maassa merkkinä siitä, ettei erityisesti sellaisia ihmisiä saisi laittaa kiusaukseen, jotka tietävän avioliiton ulkopuolisen seksin olevan saastaista ja väärin. Muslimit sydämessään tietävät tekevänsä väärin. Eräs jo iäkkäämpi suomalainen nainen kertoi nuorena Lontoossa lähteneensä arabimiesten matkaan ja kaikkien miesten tyydyttämisen jälkeen hänen alapäätään poltettiin tupakalla. Hänelle jäi traumoja ja fyysisiä jälkiä tuosta nuoruuden vapaamielisyydestään. Uskoisin noiden ilmeisesti vähemmän hurskaiden muslimimiesten tyydytettyään seksuaaliset halunsa, alkaneen halveksia itseään teon jälkeen ja tuo halveksunta kohdistettiin naiseen väkivallan muodossa.

En julista länsimaiden tuhoa tällä kertaa itse, vaan tarkoituksenani on hieman arvioida tuon otsikon omaavaa kirjaa, jonka Timo Vihavainen sai valmiiksi v. 2009. Sain sen luettua vasta nyt.

Professori Timo Vihavainen osoittaa kirjallaan laajaa oppineisuutta ja sanoisin tässä yhteydessä, että hänellä on tallella liikuttavaa kansallista ajattelua – katoavaa kansanperinnettä. Tunnistan tuon tunteen itsessäni myös. Vihavainen mm. katsoo, ettei taloudellisesta katsontakannasta tuleva oravanpyörä ole mikään ”totuus” tai ainoa vaihtoehto. Oravanpyörä edellyttäisi väestön kasvattamista siirtolaisia tuomalla, koska oma väestönkasvu on kääntymässä laskuun.

Hänen mukaansa kansallisesta maailmankatsomuksesta katsoen suomalaisilla olisi vielä mahdollista välttää laajamittainen siirtolaisten maahantuonti. Se voisi merkitä eläkkeiden pienentämistä ja jopa taloudellisen kasvun sijaan taloudellisen toimeliaisuuden supistumista.

Timo Vihavaisen suhtautuminen islamilaisista maista tulevaan väestöön on melkoisen negatiivista. Eksotiikan nimissä ei hänen mukaansa pidä tuoda tänne väestöä, joka ei työllisty eikä sulaudu ympäröivään väestöön. Kun ajattelee taaskin ilmi tullutta tapausta, jossa Burhan ja Sulayman nimiset pojat raiskasivat 15-vuotiaan tytön metsikössä, niin suomalaisen hyväuskoisuus ja ”muslimi”nuorten saastaisuus näyttäytyy räikeän mustavalkoisena. Tämä vain uusimpana esimerkkinä kulttuurien kohtaamisesta.

Kun maahamme on siis pesiytymässä ongelmallista ainesta, niin ratkaisuksi esitetään esimerkiksi positiivista syrjintää. Maahanmuuttajan pitäisi saada työpaikka tai koulutus itseään pätevämmän suomalaisen ohi. Tätäkin kehitystä kirjassa ruodittiin. Toteutuuko siis oikeudenmukaisuus, jos ihmisten tasa-arvon sijaan aletaan tasoittamaan kansanryhmien välistä epätasa-arvoa. On muistettava, että maahanmuuttajat tulevat usein aika heikon koulutuspohjan ja työkokemuksen kanssa Suomeen. Suomalaisilla on siis oikeutetut syynsä ihmetellä miksi hänen olisi tyydyttävä lahjakkuuttaan alempiin tehtäviin, jotta uusille tulokkaille annetaan mahdollisuuksia. Lisäksi katkeruutta voi aiheuttaa sekin, että suomalaiset kokee maksaneensa tämän järjestelmän. Jos ei nuoret itse, niin ainakin heidän vanhempansa ja muu suku on maksellut veroja. Maahan juuri tulleet, eivät ole osallistuneet tämän järjestelmän luomiseen ja siitä huolimatta heitä ”kohdellaan valtaväestöä paremmin”. Tämäntapaiset tekijät lienevät osaltaan auttaneet perussuomalaisia nousemaan suurten puolueiden kastiin.

Timo Vihavaisen kuvaukset lävistyksiä ja tatuointeja ottaneista tytöistä, jotka matkivat jotain primitiivisiä heimoasukkeja ovat varsin osuvia. Nuoriso on muotia seuraavaa laumaa. Monet muutkin tekijät, joita hän havannoi länsimaiden tuhon enteinä ovat erityisen oivallisia. Samoin kuin naisten agressiivisen feminismin kuvaukset ovat herkullisia. Hänen mukaansa sovinismi sana ei alkuperältään tarkoita miesten asennetta. Englanninkielessä puhutaan male chauvinismista ja siis myös female chauvinismista. Sovinismi on likainen termi ja Suomen kielessä se liitetään miehiin ja feminismi naisiin. Hän näkee ympärillään alfa-naaraita, jotka haluavat saada miehet palvelemaan omaa mielihyväänsä. Itse jatkan hieman hänen ajatteluaan parilla esimerkillä. Jos mies tulee kotiin saatille, niin voi syyttää raiskauksesta, jos miehen ”työt” yöllä eivät enää aamulla miellyttäneet. Tai nainen voi kieltäytyä kämpille tuomansa miehen kanssa seksistä ja aiheuttaa kiihtyneessä miehessä vietin valloilleen pääsyn ja siitä johtuvan raiskauksen. Sitten mennään oikeustupaan.

Joka tapauksessa nainen joka on naimisissa ja miehen lasten äiti ei mielestäni ansaitse mitään viranomaisten suojelua. Kyse liitossa on kumppanuudesta, jonne ei yhteiskuntaa tarvita kurkistelemaan. Islamista löytyy ohjeet hyvään elämään. Kaikista yhteiskunnan ohjeista huolimatta suomalaisissa perheissä tapahtuu aivan karmeita asioita, viimeaikaiset perhesurmat nyt vain esimerkkeinä.

Timo Vihavainen on kunnianhimoisessa nuoruudessaan perehtynyt hyvin Venäjän, USAn ja Euroopan historiaan. Islamin uskonnosta hänellä on FOX-kanavan antama kuva jota on täydennetty viime vuosien propagandistisella kirjallisuudella. Hänelle tuntuu olevan kauhukuva, että islamilainen ihminen saisi hallita atomiasetta. Hänen mielessään seurauksena olisi jotain Allahu Akbar huutoa ja ihmiskunnan silmitöntä tappamista. Samaan aikaan Vihavainen pitää länsimaiden suhtautumista joukkotuhoaseisiin vastuullisena.

Yhdysvallat harkitsi monissa käänteissä atomipommin käyttöä. Japanissa sitä käytettiin 1945 ja jo vuonna 1949 Neuvostoliiton saatua oman atomiaseensa ajateltiin ennaltaehkäisevää iskua Neuvostoliittoa vastaan atomiaseilla, mutta päädyttiin tulokseen, ettei kannattanut. Vietnamin sodan aikana napalmilla saatiin sama tuho aikaan kuin atomipommeilla ja lisäksi suurvalta saattoi aina vedota, että oli olemassa vielä se ”iso keppi”, jolla kurittaa. Syyt olla käyttämättä atomipommia perustui laskelmaan, että siitä ei olisi vastaavaa hyötyä ja samaan aikaan olisi vaikea estää uusia maita hankkimasta atomipommia itselleen.

Nyt kun ajatellaan, että Irakissa käytettiin kemiallisia aseita vuonna 1988. Niiden raaka-aineet oli ostettu Buffalosta New Yorkista ja niitä käytettiin Iranin sodan lopettamiseen Yhdysvaltojen hyväksynnän kanssa. Tästä syystä oli noloa, kun saksalainen toimittaja huomasi, että Iranin puolelta käsin suoritetun hyökkäyksen seurauksena kurdien haltuun joutuneen Halabjan kylän asukkaat kaasutettiin hengiltä. Siinä meni naisia ja lapsia. Saksalaisen toimittajan raportointia haluttiin aluksi vähätellä USAn toimesta, mutta siitä tuli sitten vain pari vuotta myöhemmin oiva propaganda-ase Saddamia vastaan: ”Siellähän tapetaan omiakin kansalaisia”. On totta, että Irakin vähemmän kunnostautuneet sotilaat ajettiin pois kylästä Iranissa koulutettujen kurditaistelijoiden toimesta ja sitten paikalle tuotiin kemiallisia aseita ja kurdien irakilaisissa aikaan saama paniikki saatiin käännettyä. Kurdit ajettiin vuorostaan vuorille. Samaan aikaan iranilaiset savustettiin tai pikemminkin kaasutettiin ulos Faon niemimaalta, Basran eteläpuolelta. Tämä kaikki USAn siunauksella – Saddam saattoi siis hyvin tulkita tuon mandaatin ulottuvan myös samaan sodan loppuvaiheeseen liittyvän ja Iranin puoleta tulleilla joukoilla vallatun kurdikylän kaasuttamiseen. Sota on julmaa ja en osaa sanoa ehtikö Irakin sen aikaiset ”kaasuhyökkäilijät” edes perehtyä siihen, oliko kylässä naisia ja lapsia. Uskon tuota operaatiota komentaneen kemikaali-alin toimineen varsin hätäisesti.

Yhdysvalloilla oli kenties aikomuksena tosissaan tarjota Irakille jonkinlaista asemaa alueella tuohon aikaan. Iranin sodan päättymisen jälkeen Kuwaitin ja Saudien toimesta alettiin pumpata öljyä sellaisella vauhdilla, että Irakin johdossa ajateltiin kyseessä olevan sitä vastaan kohdistunut sodankäynti. Irak olisi tarvinnut öljytuloja jälleenrakentamiseen. Yhdysvallat saattoi ajatella enemmänkin halvalla öljyllä pönkittävänsä omaa talouttaan ja varmasti öljynhintaa laski myös juuri kahden öljyvaltion sodan päättyminen. Joka tapauksessa Saddam lähti Kuwaitiin 1990. On muistettava, että Saddamilla oli kemiallisia aseita, joita ei käytetty uudestaan – ei Israelia vastaan eikä vuonna 2003. Tämä kertoo siitä, että Saddam ei pitänyt, enkä usko muidenkaan alueen johtajien pitävän amerikkalaisia humaaneina, jota eivät kostaisi. On ikävää, ettei amerikkalaiset antaneet Saddamin kertoa omaa versiotaan historiasta, vaan hänet piti hirttää hiljaiseksi. Amerikkalaisia leimattiin Mafia-kansaksi 1950-luvulla ja kylmän sodan aikana ponnisteltiin tuon kuvan kirkastamiseksi. Nykyisin maata pidetään jonkinlaisen sananvapauden yms mallimaana. Saddamin likvidoiminen oli kuitenkin kaikkea muuta kuin totuutta janoavan mallimaan toimintaa. Ilmeisesti 1930-luvun mafia-kaudelta on jäänyt piirteitä päätöksentekoon. Taisi kuuluisat lännensankaritkin ampua vihollisiaan selkään. Näin rehellinen ja kunniallinen aines harvennettiin säännönmukaisesti tuossa rikkaruohojen luvatussa maassa. George Bushista tehtiin kirja The life and crimes of Bush. En osaa sanoa onko sävy ihaileva tuossa maassa.

Näkisin atomiaseen olevan käyttökelpoinen ase tulevaisuudessa nimenomaan jonnekin islamilaisen maailman sisään rakennettua amerikkalaisten tukikohtaa vastaan. Olisiko amerikkalaisilla oikeutta tuhota alistamansa kansa sitten omilla joukkotuhoaseilla? En sen sijaan usko, että atomiaseita käytettäisiin länsimaisia siviilejä tai suurkaupunkeja vastaan, kuten jotkut maalailevat kauhukuvissaan. Siis islamilaisilla atomiaseilla voisi olla korkeintaan amerikkalaisten käytöstä hillitsevä vaikutus. Nythän Yhdysvallat kokee olevansa oikeutettu päättämään ihmisten kohtaloista. Irakilaiset tuomittiin suunnattomiin kärsimyksiin, kylmän laskelmoinnin tuloksena. Hitlerissä vastaavia kauhuja aikaansaaneena oli sentään jotain tunteen paloa ja hän oli itse kokenut kaasuhyökkäyksen – ja siksi ei itse käyttänyt kaasua – vaikka muuten kärsimystä saikin aikaan. Kireärusettisten Washingtonin suunnittelijoiden toimet ovat sen sijaan osoitus totaalisesta jumalattomuudesta ja kyvyttömyydestä tuntea myötätuntoa.

Mielenkiintoista Timo Vihavaisen kirjassa oli se, että hän piti juutalaisia älykkäänä kansana. En kiistä väitettä, mutta eikö kannattaisi ajatella omilla aivoilla sen sijaan, että seuraa juutalaisten älykästä ajatuksenjuoksua, joka suuntautuu lähinnä Israelin puolustamiseen. Siinä ponnistelussa juutalaiset ovat menestyksekkäästi käyttäneet älyään hyväkseen saadakseen professori Vihavaisenkin pelkäämään islamilaista maailmaa juutalaisen propagandan mukaisesti. Eikö älykkäiden – voisi sanoa myös viekkaiden – juutalaisten suhteen kannattaisi ajatella itse kriittisesti, missä asioissa heidän älyllisiä juoniaan ihailee tai suorastaan seurailee ja julistaa eteenpäin.

Vihavaisen kirjan ”synkkä” arvio on se, että nykyinen länsimainen kulttuuri on puolustuskyvytön. Islam tunkeutuu sen piiriin erityisesti Euroopassa ja uhkaa muuttaa tuota kulttuuria perusteellisesti, kuten kristiinusko teki vajaa 2000 vuotta sitten. Oliko Norjan kuningas aikoinaan profeetallinen, kun hän sanoi kääntyvänsä islamiin, jos muslimit tulevat enemmistöksi hänen maassaan. Rooman johtokin taipui vuosisatojen jälkeen kristinuskoon, samoin näyttäisi käyvän tulevaisuudessa islamin kanssa Euroopassa.

Itse uskon, että islamilaisista maista tulleita nuoria olisi patisteltava moskeijoihin ja siis pois rikoksen poluilta lyhyellä tähtäimellä. Islam on ratkaisu maahanmuuttajanuorten kunniallisiksi ihmisiksi kasvattamaisessa. Uskoisin kuitenkin eurooppalaisen islamin ja nimenomaan islamiin kääntyneiden eurooppalaisten olevan jatkossa suuri voima islamilaisuuden elpymisessä. On selkeää, että ihmiset kaipaavat yhteyttä Luojaansa ja islam on viimeinen uskonto ja se tulee olemaan jatkossa voitokas. Siitä huolimatta jokaisen on itse ponnisteltava uskonsa puolesta.

Itselläni on melkoisen negatiivisia tuntemuksia venäläisiä kohtaan. Syynä tietysti historialliset rasitteet. Itse asiassa on ennakkoluuloista ja väärin leimata kokonaista kansaa siitä, että sen piireissä on aina ajoittain esiintynyt kiivasta isovenäläisyyttä, joka on kohdistunut milloin suomalaisia, puolalaisia tai muslimeita kohtaan.

Olen viime aikoina sattumalta tavannut nuoria miehiä, joiden vanhemmissa on venäläisiä. Itse asiassa myöskin moskeijoissa olen nähnyt sellaisista taustoista olevien omaavan kiinnostusta islamia kohtaan. Eräs tapaus sai minut mietteliääksi ja tarkastelemaan omaa ennakkoluuloisuuttani. Nuori alta 30-vuotias nuori mies, jolla on venäläinen äiti ja suomalainen isä. Suomalainen isä on hänen mukaansa melkoinen juoppo, mutta omaa äitiään hän kuvasi syvästi uskonnolliseksi naiseksi. Hän kertoi kasvaneensa Suomessa ja kokenut jatkuvaa ryssittelyä kouluaikoina. Hän oli aivan nuorena asunut myös Venäjällä ja vieraillut sikäläisten isovanhempiensa luona aina ajoittain. Hänen perheensä oli kotoisin maaseudulta, jossa ihmiset olivat aina olleet uskonnollisia hänen mukaansa.

Erityisesti hänen puheestaan kiinnitin huomiota ajatukseen, että ”tottakai joku oli uskonnollinen, kun oli venäläinen ja ortodoksi”. Siis suomalaisten epäuskonnollisuus pistää huomiota jo venäläiseenkin. Olen tottunut siihen, että Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kristityt käyvät kirkoissa suurella prosentilla ja heidän silmissään Suomi on miltei uskonnoton kansa. Nyt kun kuulin saman ajatuksen puoliksi venäläiseltä, jouduin tarkastelemaan ennakkoluulojani.

Ilmeisesti Neuvostoliiton aikainen ateismi oli vain ylätason politiikkojen puhetta, joka ei turmellut kansaa läheskään yhtä paljon kuin olisi luullut. Hollywood ja Washingtonin herrat eivät ole muokanneet amerikkalaisiakaan siinä määrin mitä luulisi. Olen tämän huomannut Amerikassa käydessäni. Venäjällä en ole käynyt ja siksi olen suhtautunut heihin kansana lähes uskonnottomina petoina. Lenin oli kaiketi irstas mies, joka suurmies asemansa perusteella halusi seksiä mahdollisimman monilta naisilta. Hän oli romuttamassa avioliitto-instituutiota ja uskontoa muutenkin. On mielenkiintoista nähdä kuinka venäläiset tänä päivänä katsovat homoutta tuomittavana asiana ja lainsäädännöllä osoittavat tuon halveksunnan. Elämä on liian lyhyt haaskattavaksi moiseen.

Mitä olen Venäjän historiasta ja jopa sen Vallankumouksesta lukenut, olen saanut kuvan, että venäläinen uskonnollisuus on ollut melkoisesti maallista elämää halveksivaa. Näin silti, vaikka kirkot ja niiden ikonit ovatkin varsin koristeellisia. Tästä syystä venäläinen luonne olisi taipuvainen anarkismiin ja jopa nihilismiin. Toisaalta siinä voisi nähdä myös islamilaista piirrettä. Myös islamissa meidän tulisi olla kiintymättä maalliseen elämään liiaksi. Elämä on vain matka. Läntisessä Euroopassa uskonto oli muuttunut vuosisatojen kuluessa lähinnä maallista elämää tukevaksi. Otsasi hiessä tee työtä yms.

Erityisesti venäläisten taipumus lähteä luostareihin vielä 1900-luvun alussa kuvaa halua kääntyä maallisesta pois. Tällaista esiintyi Euroopassa keskiajalla, jolloin rikkaiden sukujen kunniana oli lähettää ainakin yksi tyttö tai poika luostariin. Toisaalta tuossa suuressa joukossa ihmisiä, jotka menivät luostareihin oli mukana vallankumouksellisia, jotka pakenivat ohranaa. Kirkolla oli omat eri oikeutensa ja jonkinlainen autonomia maan sisällä.

Erityisen yllättynyt olen siitä, että venäläiset ovat paljon tekemisissä muslimien kanssa ja heitä on alkanut kääntyä islamiin myös Suomessa.

Kun puolustusvoimien palveluksessa ollut Erkki Nordberg 1990-luvulla katseli Tsetsenian sotaa maataan puolustavan kansan kannalta, hän edusti perinteistä suomalaista sotilasperinnettä. Hän halusi oppia Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen pienen kansan mahdollisuuksista puolustautua. Mikäli Suomi olisi jatkossa joutunut suurvallan – oli se sitten Venäjä, USA, Iso-britannia tai muu vastaava – niin oli syytä oppia, että suurvallalle miehitys oli tehtävä niin kalliiksi, ettei sellainen kannattanut. Tähän on perustunut se ajatus, että maassamme on niin monilla sotilaskoulutus ja tarvittaessa sissisodankäynnillä voitaisiin ajaa torrakot kourissa maahantunkeutuja maasta pois, kuten Afghanistanissa on käynnyt 1980-luvulla ja on nytkin käymässä.

Kymmenen vuoden sodan jälkeen Afghaanit puhuvat vain keväthyökkäyksistä ym, vaikka miehittäjä osoittaa selkeästi henkisen romahduksen merkkejä. Amerikkalaiset ja sen lakeijamaiden sotilaat ovat nääntyneet ja alkavat sekoilla.

Kylmän sodan oloissa suurvallat vielä varustautuivat toisiaan vastaan ja oli varauduttava siihen, että koko kansan tukea tarvittaisiin mahdollisen sodan oloissa. Joukkotuhoaseet ja kehittyneet asevoimat ovat tehneet mahdolliseksi käydä sotaa, jolloin ei tarvita kansan tukea. Vietnamin sodan aikoihin kokonaisia ikäryhmiä värvättiin ja siksi sitä vastaan protestoitiin. Muukalaislegioona on hyvä esimerkki siitä, että on mahdollista tehdä palkka-armeija eri kansallisuuksista muodustuvasta aineksesta ja näin ei tarvitse kantaa omaisille oman maan poikien arkkuja. Kynnys sotiin lähtemiseen on madaltunut entisestään.

Sotilastyyppi on useinmiten aika yksinkertainen olento ja aika helposti ohjelmoitavissa johonkin suuntaan. Joku suomalainen tomppeli sotilas kommentoi Kabulista, että viimeisin isku lähetystöalueella vain lisäsi hänen ja muiden maassa olevien miehittäjien päättäväisyyttä jatkaa siellä. Mielestäni hänen palkkaansa pitäisi alentaa, että nähtäisiin kuinka motivoituneesta sotilaasta on kyse. Joka tapauksessa jokaisella suomalaisella pitäisi olla tiedossa, että suomalaiset ovat Afghanistanissa kostamassa kommunistisen Neuvostoliiton aikaisia tapahtumia 1980-luvulta. Suomalaissotilaat ovat osaltaan kyykyttämässä afghaaneja (tosin huonolla menestyksellä), koska venäläisten lonkerot maassamme ovat edelleen niin syvällä ja sallivat suomalaisten Nato-ambitioiden suuntautua sinne. Tuo operaatio Afghanistanissa on myöskin omiaan romahduttamaan suomalaisen armeijan moraalista selkärankaa – sen avulla suomalainen sotilas alkaa ymmärtämään imperialistista miehittäjää. Juuri sitä tyyppiä, joka riehui Euroopassa 1939-1945.

Sanoilla voidaan asiat ja missiot pyörtää halutunkaltaisiksi. ”Olette turvaamassa afghaanityttöjen koulutietä” ja muuta huuhaata kuulee puhuttavan. Taustalla on suuremmat intressit, joista on kauniit ajatukset kaukana. Nykymenoa katsellessa päätepiste alkaa jo hahmottua: Suomen kenraalikunnan voi tulevaisuudessa lopettaa ja antaa amerikkalaisten kouluttaa tuollaisiin Afghanistan operaatioihin lähetettävät joukot.

Ranskan poliisi paljasti, että sen erikoisjoukoilla on ollut oikeus käyttää amfetamiinia esimerkiksi viimeisimmän Toulousen piirityksen yhteydessä. Sama on tiedossa myös amerikkalaisista sotilaista. Olisiko tämä eräs selitys sille, miksi sotilaiden päät alkavat hajoilla muutaman vuoden sotimisen jälkeen.

17 afghaania tappanut amerikkalaissotilas kilahti ja halusi tuntea jonkinlaista kiksiä siitä, että kykeni tappamaan avuttomia naisia ja lapsia omalla työkalullaan. Samainen mies oli palvellut Irakissa ja oli siis ollut sota-alueilla useita kertoja. Mikäköhän vaikutus työn puolesta tarjotulla amfetamiinilla oli miehen psyyken hajoamiseen? Entä mitä liikkui kuolleiden afghaanien ruumiita omalla virtsallaan häväisseiden amerikkalaissotilaiden päissä? Oliko siinäkin kyse huumeiden sumentamista aivoista?

Bushin kaudella amerikkalaisarmeijan sanottiin olleen uskonnollisin koskaan. Bagdadin ns. Vihreällä vyöhykkeellä oli raamattupiirejä. Amerikkalaisten kristillisyyden korostaminen yhdistettynä amfetamiinin tarjoamiseen sai aikaan varsin epäkristillistä käytöstä sotilaiden toimesta.

Rasismi kuuluu kaikille kansoille. Kun amerikkalaisella sotilaalla on paremmat aseet ja yliote jostain kansasta, niin käytös alkaa muuttua. Irakissa amerikkalaissotilaat varastivat kotietsintöjen yhteydessä kultaa ja rahaa taloista. Kuka uskoi irakilaisten väitettä moisesta? Afghanistanissa on köyhempää, mutta muuta ylilyöntiä tapahtuu koko ajan.

Suomalaisillekin alkaa nousta hattuun se, että saa pomottaa virolaisia, puolalaisia ja muita rakennustyöläisiä. Olen kuullut joidenkin suomalaisten sanovan, että suomalaisten pitäisi olla vain katsomassa työmailla kun halpatyövoima tekee työt. Kun katselee Finnairin lentoemäntiä Aasian lennoilla, niin voi todeta saman. Aasialaiset stuertit ja lentoemännät raataa ja suomalaiset ikääntyneet naiset lähinnä silmät väsymyksestä sirittäen potevat krapulaa kotiin päin reissuista palatessa. Matti Apunen mainitsi tuosta suomalaisten hyysäävästä suhtautumisesta alkoholiin. Kyse on työnantajalta varastamisesta. Jos ihminen vetää päänsä täyteen illalla ja menee notkumaan työpaikalle tai lennolle, niin ei hänen työsuorituksensa ole saman arvoinen kuin pirteänä asiakkaita palvelevan ihmisen.

Päihteistä on tullut jonkinlainen liikkeelle paneva voima. Joku ihminen saattaa ajatella rentoutuvansa muutaman alkoholinaukun kanssa työpäivän jälkeen. Seuraavan työpäivän jälkeen olo on entistäkin huonompi ja sama kierre jatkuu. Nykyisin duunarit menee rakennuksille tai raskaisiin töihin amfetamiinin voimalla. Miten heiltä riittäisi energiaa perhe-elämään keskittymiseen. He kokevat koko ajan enemmän ja enemmän voimattomuutta ja tienatut rahat menee huumeisiin ja viinaan. Kierre on valmis. Ei ole toivoakaan, että työuria voisi jatkossa pidentää nykymenolla. Lyhyellä kvartaalitähtäimellä ajatellen huumetestejä tekemättömät firmat ovat tehokkaimpia. Tosin varjopuolena on se, että 40-50- vuotiaat ovat ihan romuina ja lähinnä kaatopaikkatavaraa.

Katselin ohimennen TV7-kanavaa. Siellä on meneillään jokin sarja, jossa juutalaiset kertovat mm. kuinka Hitler vain toteutti Martin Lutherin oppeja – polttakaa juutalaiset tms. Samassa ohjelmassa Hitlerin sanottiin myös toteuttaneen islamin uskon opetuksia juutalaisiin nähden. “Pahat” Gazan muslimit ovat siis Koraanin lisäksi Hitlerin jalanjäljissä.

Kristinuskon edustajien pitäisi siis syytellä itseään siitä, että juutalaisia on vainottu. Gazan muokkaaminen keskitysleiriksi, amerikkalaisen asevoiman kääntäminen Irakia, Afghanistania ja islamilaista maailmaa vastaan aiheuttaen suunnattomia kärsimyksiä – ne on kaikki juutalaista alkuperää. Tällainen ihmiskunnan suuri pahantekijä- kansa opettaa suomalaisiakin kristittyjä tutkimaan omaa syyllisyyttä juutalaisten vainoamisessa,historiassa esiintyneen antisemitismin takia.

Juutalainen oman uskontonsa nojalla katsoo olevansa Jumalan valitsema kansa, joka saa aiheuttaa tuhoa muille, oman valitun asemansa takia. Tuon rasistisimman uskonnon edustajat maailmassa ovat häpeämättömyyttään etsimässä esimerkiksi Koraanista aiheita, joiden suhteen tuota kirjaa pitäisi muokata. Islamista pitäisi tehdä lammasmainen uskonto, jonka edustajia juutalainen – tuo itsensä korottanut Jumalan edustajakansa – saisi talutella narussaan haluamallaan tavalla.

Juutalainen on vihasuhteessa kaikkiin muihin kansoihin nähden ja ihmettelee, miksi siihen itseen kohdistuu vihaa. Intialaisessa karman laissa ja yleisesti muissakin maailman uskonnoissa on yhtenäisenä periaatteena se, että mitä toivoo muille tapahtuu itselle. Jos jokin kansa haluaa aiheuttaa kärsimystä muille, niin miten se voi kuvitella, ettei tuo käänny sitä itseään vastaan? Juutalainen ei halua oppia historiastaan. Hän uskoo todella olevansa valittu kansa, joka voi kohdella muita miten haluaa ja sitten välttyä vihalta. Kumma kyllä tuo valittu kansa ei itse usko Jumalan auttavan heitä vainoajiaan vastaan. He haluavat manipuloida muita kansoja tiedotusvälineiden ja propaganda-filmien avulla muuttamaan käsityksiään.

Ranskassa tapahtunut terroriteko ei ole hyväksyttävää. Mahdollisesti Afghanistaniin lähetettävien sotilaiden tappamisen voi vielä jotenkin ymmärtää, mutta viattomien juutalaislasten tappamista ei voi oikeuttaa joillain palestiinalaisten kärsimyksillä tai vastaavaa. Juutalaisissa on lahjakkaita ihmisiä, joista osa on kääntynyt islamiin (esimerkiksi Leopold Weiss – Muhammed Asad). Kuka tietää onko joidenkin viattomien lasten joukossa sellaisia. Johdatuksen ovi on auki myös vanhemmille juutalaisille. Juutalaisia pitäisi kutsua Jumalan uskonnon – islamin – pariin. Jumalalle on kaikki mahdollista.

Vaikka juutalaiset ovatkin varsin laajalti vihkiytyneet pahalle. Historiassa he ovat harjoittaneet protituutiota ja koronkiskontaa. Nyt he myrkyttävät kansoja ateismilla ja kaikilla Jumalasta pois päin kääntävillä teemoilla. Kyse on vain testistä. Jos me turvaamme Jumalaan, ei tuollaisilla materialistisilla seikoilla ole valtaa meihin.

Juutalainen on asetettu maan päälle koettelemukseksi muille. Se oli näin islamin alkuajoista alkaen ja on jatkunut tähän päivään asti. Aina ajoittain maailmassa esiintyy halua tappaa yksittäisiä juutalaisia tai pyrkiä hävittämään tuo kansa kokonaan. Tässä muslimikin voi mennä harhaan. Moni muuta ihmiskuntaa vihaava juutalainen – Jumalan valittu kansa- nimellä kulkevan yli-ihmisoppinsa kanssa – on selkeästi saatanan asialla maan päällä ja jos me alamme vihata juutalaisia on saatana voitokas myös meidän sydämissämme. Oliko siis ihme, että yli-ihmisajatusta omaan rotuunsa soveltava saksalainen kansallissosialisti vihasi toista yli-ihmisoppia ajavaa kansaa juutalaisia. Jos me levitämme vihaa ympäriimme esimerkiksi juutalaisia kohtaan, tuo viha alkaa muuttaa myös meitä siten, että muutumme myös vihan kansaksi. Muslimin tehtävä on kutsua ihmisiä hyvään ja pois pahasta. On uskon heikkoutta jos vajoamme vihan uskonnon ja kansan tasolle.

Muslimina minä ajattelen myöskin vanhan ajan profeettoja, jotka olivat juutalaisia. Nuo profeetat ovat myös islamin profeettoja. Juutalaiset kääntyivät pois profeettojen opeista ja ovat lähteneet korottamaan itseään Jumalan valituksi kansaksi, ilman todellista suhdetta Jumalaan ja erityisesti ilman profeettojen seuraamista. On totta, että juutalaiset profeetat aikoinaan olivat lähetetty vain juutalaiselle kansalle. Maailman muuttuessa Jumala lähetti profeetan – Muhammedin – jonka sanoma oli kaikille kansoille ja kaikkiin aikoihin tarkoitettu. Sionismi on ilkeydestä ja kaunasta lähtenyt oppi, jonka näköpiiri on ahtaan itsekäs. Myös juutalaisille tulisi muistuttaa, että Jumala on suurin. Yksikään luotu ei ole biologiansa takia ole toista parempi Jumalan silmissä. Suhde Jumalaan ratkaisee. Myös juutalaisille tulisi toivoa johdatusta ja paluuta Jumalan tielle.

Myös muslimit ovat vaarassa mennä harhaan. Muslimien asema maailmassa on heikko, koska me emme pyri tekemään katumusta todella vilpittömästi. Toivomme maailman muuttuvan itsestään tai pahimmillaan jotkut muslimeista alkavat muuttamaan maailmaa silmittömän vihan kannustamina. Jumala laittaa muslimit vaikeuksiin, koska heille on annettu tehtävä jatkaa profeettojen tehtävää. Ei ole uutta profeettaa tulossa ja tämä Jumalan suurlähettilään tehtävä on varattu muslimeille. Koska emme ole olleet tehtävän arvoisia, olemme saaneet päällemme kaikenlaisia koettelemuksia.

Islamiin ei kuulu maan päällisen paratiisin rakentaminen. Arabiemiraattien Dudain ja Saudien Riadin kaltaiset kaupungit muistuttavat korkeine rakennuksineen faaraoiden maan esimerkkiä. Myös niihin nousseet hallitsijat ovat alkaneet omaksua faaraoiden ominaisuuksia ja julmuutta. Suomestakin ostetaan tulivoimaa oman kansan kurittamiseen. Irakilaiset pakolaiset vuoden 1991 ajoilta muistavat vieläkin kertoa, kuinka saudit tulivat kerjäämään ruokaa YK:n pakolaisleirien porteilta. Samaan aikaan maan johtajat suttaavat suunnattomia summia rahaa kaikenmaailman suuruudenhulluihin rakennushankkeisiin. Onko ihme, että arabimaissa kuohuu? Todellinen islam edellyttäisi oikeudenmukaisuutta. Islamia ei sydämiin saa ostettua rahalla. Se lähtee nöyrtymisestä Jumalan edessä.

Hilkka Ahteella oli sympatiapisteitä naisten – ja miksei miestenkin – keskuudessa varmasti paljon, kun 2000-luvun alussa hänen miehensä Matti Ahde kärähti naispuolisten alaisten seksuaalisesta härinnästä ja sai potkut Veikkauksen johtajan pallilta. En ihmettelisi ollenkaan, että tällaisen ikävän ja petollisen aviomiehen kodin ulkopuolella tapahtuneen irstaan toiminnan paljastumisen jälkeen, Hilkka Ahde olisi hakenut jonkinlaista miehen olkapäätä uudesta pomostaan Timo Rädystä joskus vuoden 2003 jälkeen.

Kenties uuden seksisuhteen aloittaminen tuollaisen kovan kolauksen jälkeen – kun ei riitäkään miehelle seksuaalisesti – ei välttämättä ole ollut suunnitelmissa, mutta muuten Hilkka tarjosi kaiken naisellisuutensa ja palvelualttiutensa Timo Rädyn passaamiseen. Hän kuljetteli Rätyä paikasta toiseen ja viihtyi esimiehensä huoneessa niin paljon, että muut työkaverit tulkitsivat heillä olevan jonkinlainen romanttinen suhde.

Nyt sitten muutaman vuoden yhteiselon ja tiiviin suhteen jälkeen meni sukset ristiin. Kenties alettiin olla pisteessä, että suhteen oli joko syvennyttävä tai sitten heidän on etäydyttävä toisistaan. Kenties Hilkka Ahde alkoi havaita, ettei esimies enää vuosien jälkeen osoittanut samanlaista kohteliaisuutta, eikä kuunnellut alaisensa henkilökohtaisia huolia ns. turvallisena olkapäänä.

Sota oli valmis. Kuten loukattu ja huomiota vaille jäänyt lapsi, menetettyään jälleen kerran luottamuksensa ja jäätyään huomiossa kakkoseksi jumaloimansa miehen toimesta, oli aika pakottaa mies huomioimaan itseään. Seurauksena syyte esimiestä vastaan työpaikkakiusaamisesta. Iskut seurasivat toisiaan ja lopulta tuli kenkää. Alkoholiin turvautuminen ennen ja jälkeen potkujen sopisi kuvaan hyvin.

En sano mitään Timo Rädystä, mutta minulle tämäkin esimerkki kertoo siitä, ettei miesten ja naisten tule työskennellä läheisissä väleissä. Tämä on islamin uskostakin tuleva opetus. Myöskin Matti Ahteen himoitsevat otteet nuorten alaistyttöjen suhteen kertovat samasta asiasta.

Ortodoksisen kirkon sympaattisena pidetty kasvo Mitro kärähti naisten ahdistelusta EU-parlamentissa. Tosin hän oli sitä ennen ahdistellut nuoria naisia omassa seurakunnassaan Suomessa. Näitä tosin oli salailtu, mutta tunnen uhreiksi joutuneita, jotka huutelevat kokemuksiaan maailmalle varsin äänekkäästi.

Tiedän uskonnollisia ihmisiä Lähi-idässä ja heillä on järjestään miespuoliset sihteerit. Mikäli jonkun Gulfin maan arabimiehen toimistossa näkyy naispuolinen alainen, voi melkein jo sanoa, että mies ei ole sattumalta hakenut itselleen kiusausta. Se on merkki siitä, että mies käyttää alaistaan eroottisiin tarpeisiinsa. Kukaan kunniallinen mies ei salli vaimonsa työskennellä jonkun miehen alaisena ja siitä voi myöskin päätellä minkälaisista naisista on kyse, jotka suostuvat sellaisiin töihin. Usein kyse on köyhistä oloista tulevista naisista, joilla ei ole muita mahdollisuuksia.

Minusta suomalaisten naisten ajatus siitä, että nainen voi kunniallisesti ja tasavertaisesti työskennellä miesten kanssa on naivi. Käytännössä se ei toimi täälläkään. On mielenkiintoista, että monissa naisten valtaamissa työpaikoissa miehet vähenee ja vähenee. Myöskään suomalaiset naiset eivät halua miehiä samalle työpaikalle. Seuraa mustasukkaisuutta ja riitaa. Miespuoliset esimiehet sen sijaan näyttävät vetoavan suomalaisiinkin naisiin. Esimieheen on hyvä saada ote, että työpaikka säilyy. Jos pikkujouluissa sattuu samaan laivahyttiin esimiehen kanssa on kyse jonkinlaisesta täyttymyksestä.

Vanhempien naisten alaisuudessa näkyy joitain nuoria poikia, joista on miehekkyys karissut. He kääntyvät usein miehiin päin. Tyypillinen esimerkki on naisvaltaisella alalla työskentelevä stuertti. Myöskin todella voimakkaasti naisistuneissa kirkoissa työskentelevissä papeissa on sellaisia miehiä, jotka ovat kääntyneet pois naisista. Melkoinen shokki oli Nokian herätyksen johtohenkilö Koiviston paljastuminen homoksi.

Naisten mielestä Timo Rädyllä pitäisi olla jotain erityisiä ominaisuuksia naisten käsittelyssä. Mielestäni syynä tähän episodiin on se, ettei miesten ja naisten pitäisi työskennellä noin tiiviissä suhteessa. Rädyn virhe on varmaankin ollut siinä, että hän oli alunperin liian ystävällinen naiseudessaan loukatuksi tulleen naisen kanssa.

Viime eduskuntavaalien alla Timo Soini teki sympaattisen vaikutuksen. Samoin perussuomalaisten muukin kamppanjointi herätti sympatiaa, koska se kohdistui vanhoja valtapuolueita vastaan. Tällä kertaa Timo Soini on sellaisella areenalla, jonne hän ei todellakaan kuulu. Tuo ylpeänä Israelin ystävänä profiloituva opportunisti vaahtosi Iranin johtoa vastaan sellaisella fanatismilla, että mieleen tuli, ettei mies hallitse hermojaan tiukassa paikassa eikä siis sovi johtamaan ulkopolitiikkaa. Sammakko imee ilmaa kiduksiiinsa, että näyttäisi suuremmalta. Toisaalta aistin vihankatkuisuutta ilmassa. Timo Soinille ei todellakaan pidä antaa enempää valtaa. Hän voisi olla vaarallinen itselleen ja ympäristölleen. Hänelle sopii selvät rajat, joiden puitteissa toimia. Hän ei ole selkeästikään kasvanut uuden tehävänsä – lähes 20 prosentin puolueen johtajan – tasalle.

Paavo Väyrynen lienee ulkopoliittisen osaamisensa kanssa näin muslimimaailman tulevaisuutta katsovan silmissä turvallisin vaihtoehto. Jotkut muslimit ovat nähneet myös Paavo Lipposessa jotain puoleensa vetävää. Varmaan Lipposen pääministerikaudella, joidenkin maahanmuuttajien olot olivat melkoisen hyvät. Pekka Haaviston kannattaminen merkitsee islamista luopumista. Näin ainakin itse näen asian. Jos maamme presidentinvaaleissa toisella kierroksella kisaa julkihomo, niin sillä on vaikutuksia kaikkien Suomessa kasvavien nuorten identiteettiin. Toisaalta jotain hämärää on tuon suhteen taustalla. Homoudesta yritetään tehdä jotain normaalia. Rakkautta ensisilmäyksellä ja sitä rataa. Ihmettelen miten tuo pari pääsi syntymään. 40-vuotias Haavisto toi 19-vuotiaan siippansa Suomeen. Kuinka kauan oltiin ehditty tuntea – pedofilian tapainen suhde liippaa läheltä. Lähtikö tuo nuori mies Haaviston matkaan omien – mahdollisten katolisten – vanhempiensa hyväksynnän kanssa? Vai pakeniko hän kenties jotain ongelmia suomalaisen sugar-daddyn matkaan.

Pelkään pahoin, että ruusuinen kuva maamme johtoon pyrkivän homopariskunnan suhteesta tulee särkymään ja rajusti. Tuo Haaviston siippa oli äskettäin matkustanut kotimaahansa ja joutunut siellä kännissä ajamisen takia useammiksi päiviksi putkaan. Tästä ei tietenkään kerrottu miehelle Suomessa. Se vuoti miehen korviin Suomen tiedotusvälineiden kautta. Kuuleman mukaan hän käy ilman miestään myös Helsingin yökerhoissa tiiviisti. Onnellinen uutinen olisi tietysti, että ero tapahtuisi niin, että equadorilainen nuori mies pääsisi itseään turmelleen irstaan Pekka Haaviston vaikutuspiiristä ja löytäisi itselleen vaimon. Pelkään kuitenkin nuoresta pitäen homouteen alistuneen miehen alkoholinkäytön perusteella, että mielenterveydelle alkaa käydä raskaaksi sulatella tuollaista asemaa. Nyt pitäisi vielä näytellä rakastunutta aviomiestä ”onnellisen perheen” poliittisen uran rakentamisen vuoksi. Vaikuttaa liian tuhdilta paketilta sulatettavaksi.

Sauli Niinistö pitää Nato-kortit piilossa ja uskoisin, ettei hän epäröisi lähteä amerikkalaisten ihmisoikeudet lokaan vetäneen islam-politiikan vankkureille mukaan. Onneksi suomalaisten panoksella ei paljon maailmaa muuteta. Vielä 1950-1970-luvuilla Suomesta saatettiin lähettää miehiä rauhanturvaamistehtäviin. Uskoisin amerikkalaisten vaativan Suomelta mielummin rahaa tänä päivänä – miehet alkaa olla vähissä tässä maassa. Onneksi viimeiset miehet ovat kääntymässä islamiin. Se on ollut rohkaiseva suunta viimeisen 10 vuoden aikana.

Ruumiiden päälle Afghanistanissa virtsanneet amerikkalaiset sotilaat – huom. eliittisotilaat Marinet – ovat merkki jälleen kerran siitä, että pitkään jatkunut sotiminen on romahduttanut USA:n armeijan moraalisen selkärangan. Näin kävi toisen maailmansodan aikoihin lähes kaikille kansoille maailmassa. Silloin tuli ajankohtaiseksi puhua moraalisesta jälleenvarustautumisesta ja käsite ihmisoikeudet tuli poliittisen sanavaraston keskiöön.

Itse kun katselin Suomen uutisista tuota kuvaa, kuinka sotilaat esittelivät sukuelimiään toisilleen ja orgioita muistuttavassa piirissä kuseskelivat tappamiensa afghaanitaistelijoiden päälle, vieressäni olleet naispuoliset muslimit alkoivat itkeä. Oman maansa puolesta taistelleiden afghaanien laihat jalat kertoivat siitä, että vuorilla taisteleminen ilmeisen nälkiintyneenä, ei todellakaan ole mitään huvia. Siihen kannustaa korkeampi kutsumus.

Uutsikuvista ei käynyt ilmi yltyikö amerikkalaissotilaiden orgastiset juhlat joukkorunkkaamiseen – mikä olisi sopinut hyvin Obaman homoarmeijan koodistoon. Selvää oli kuitenkin, että kuvattu video todisti kaiken ihmisyyden kadonneen noista ”eliittitappajista”.

Ennen Suomessa puhuttiin siitä, kuinka Yhdysvallat edusti jotain ihmisoikeusaatetta ja itäblokin maissa ihmisoikeuksia ei kunnioitettu. Tällöin näytti oikealta ratkaisulta valita läntinen ajattelumalli.Tänä päivänä kommunismi ei ole vastapuolella ja venäläisten malli ei ole vaihtoehto. Islam on nouseva maailmankatsomus. Islam on totisesti rauhan uskonto, jota noudattava ihminen ei todellakaan voi kuolleita nähdessään näytellä sukuelintään ympäriinsä, puhumattakaan siitä, että ulostaisi kuolleiden päälle.

Suomalaiset ovat sokaistuneet länsimaisen propagandan vuoksi niin, että jopa amerikkalaisia kritisoivat politiikot, kuten Arhinmäki jne., pitävät Iranin ydinasetta taas kerran sellaisena uhkana, että amerikkalaissotilaat pitäisi lähettää virtsaamaan siellä tapettavien ihmisten päälle. Ensiksikin jokaisella on tuoreessa muistissa, kuinka joukkotuhoaseiisiin vedoten hyökättiin Irakiin. Kaikki oli valhetta vain. Sama kaava on käynnissä Iranin suunnalla. Taas kerrn hyväuskoiset hölmöt ovat antamassa mandaattia amerikkalaisille. En tosin usko Yhdysvaltojen selviävän Irania vastaan käytävästä sodasta voitokkaana. Maa on kolme kertaa väkirikkaampi kuin Irak tai Afghanistan ja varmaa on myös se, että Iraniin tulisi sotilaita talkoisiin ainakin Irakista ja kenties myös Afghanistanin ja Pakistanin suunnalta. On huomioitava, että Iran on nähnyt kuinka sen naapurimaiden – Irakin ja Afghanistanin – kimppuun on hyökätty säälimättä. Olisi siis ymmärrettävää, että maa tavoittelisi ydinasetta. Uskoisin, että siellä on miettitty myös muita keinoja iskeä maahantunkeutujien etuja vastaan.

Siis Iran on jo käytännössä saarrettu kaikilta suunnilta ja sen odotetaan tekevän jonkin väärän liikkeen, joka oikeuttaisi sotatoimet sitä vastaan. Yhdyvallat on persaukinen maa, samoin kuin Eurooppa. Sota sopisi kuvaan, jonka varjolla selittää, miksei oman kansan oloja pystytä korjaamaan. Sen sijaan itse aloitettuna olisi vaikeampi pitää kotirintamaa mukana sodassa, johon sisältyy suuria iskejä. Iran nimittäin saattaa kyetä aiheuttamaan suuren katkon maailman öljyntoimituksiin sulkemalla Hormuzin salmen ja aina on mahdollista, että maa on keksinyt jonkin uuden ässän, johon ei byrokraattisessa Pentagonissa ole varauduttu.

Suomen armeijan piirissäkin esiintyy jonkinlaista NATO ihailua. Enää ei ole kyse Venäjän uhasta, vaan vilpittömästi ihaillaan Naton aseita ja täsmäiskuja ja kirurgisia operaatioita. Suomesta alkaa olla miehet huvenneet. Kaakkois-Suomen suunnalla kuulin eräästä huumeita käyttävästä nuoresta miehestä. Hänen isänsä oli entinen kapiainen. Jos poika oli jotenkin ehtinyt tottua kapiaisisään, niin nyt hänen oli totuteltava siihen, että sotilasuran päättänyt isä vaihtoi sukupuoltaan ja muutti nimenä Liisaksi. Jos armeijan piirissä tosiaankin alkaa olla tällaisiä ilmiöitä, niin Suomen Nato jäsenyyden tavoitelun ymmärtää sitä tautaa vasten. Siellä ymmärretään homoja ja transseksuaaleja. Heillä on oikeus omaan seksuaalisuuteensa. Ihmisoikeusjatus ei siis pidä sisällään sitä miten kohdella vihollisia, vaan se takaa, että ihmisoikeuksien puolesta taistelevat sotilaat saa toteuttaa omia fantasioitaan. Varmasti amerikkalaissotilaiden virtsailukin liittyi johonkin primitiiviseen seksuaalisuuden toteuttamiseen ja on siis uuden ihmisoikeusaatteen mukaista toimintaa.

Jumala siunaa sinun palvelijoitasi ja johdata eksyneet sielut oikealle tielle.

Suomalaisessa yhteiskunnassa eletään todella suurta murroskautta. Nuorten naisten seksuaalinen vapautuminen on monista ollut hieno asia. Ongelmaksi tulee se, ettei ikääntyvän naisen seksuaalinen vapautuminen kiinnosta hirveästi vastakkaista sukupuolta. Kolmenkympin kriisin kokeneet naiset ovat sankoin joukoin liittyneet ns. lutkamarsseille ja Gay Pride kulkueisiin. Naiset siis kulkevat läpi kaupungin lutkan oloisesti puolialastomina ja vaativat oikeutta saada olla lutkia. Joku sellaisen lutkan näköinen ikääntynyt nainen on saattanut joutua jopa jonkun alkoholin sumentaman luuserin seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, mutta kyse lienee siitä, että naiset ovat havainneet markkina-arvonsa laskevan iän myötä ja ajattelevat vähillä vaatteilla saavansa saman huomion kuin nuorempina ja vähemmän lutkanoloisina. Kylteissä lutkamarsseilla lukee suuria elämänviisauksia tyyliin: Kellä pimppi, sillä valta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmoittautui lutkamarssien ja Gay Pride kulkueiden suojelijaksi jo presidentinvaaleissa 2000, jolloin hän tälläytyi lutkamarsseilla nykyisin nähtävän oloiseen minihameeseen. Ikää mittarissa oli siinä vaiheessa 57 v. Minä muistan nuoruudestani mukavia mummoja, joiden silmissä oli siinä vajaa kuudenkympin iässä uudenlainen säihke. Lapsenlapsien kanssa lepertely oli suurin ilo mitä siinä iässä saattoi kokea. Nyt vaaditaan oikeutta olla lutkia. Erin teki heidän ikäpolvelleen uuden kappaleenkin: Vanha nainen hunningolla. Siinä lauletaan siitä, kuinka naiseus oli 40 vuotta mennyt jonkin miehen kanssa samoissa lakanoissa. Nyt oli siis aika hieman ratsastaa jonkin vieraan miehen sylissä. Ei tarvinnut kertoa olevansa naimisissa, oli siis kivaa olla hieman hunningolla.

Maaseudulla ihmisissä on usein viisautta. Pitkän kuivan jakson aikana maajussi saattaa vitsailla, että sade on käynyt vanhanaikaiseksi, vaikka tietää samaan aikaan, että seuraava kesä voi taas olla ennätyksellisen sateinen. Luonnon helmassa elävä tarkkailee ilmiöitä realistisesesti. Kaupungin hektisessä menossa elävä saattaa kuvitella jonkun heroiini-lookin olevan jokin tulevaisuuden trendi.

Tietenkin olen nähnyt myös miesten puheen naisista muuttuneen. Jokin itseään aviomiehelle sääselevä nainen ei hirveästi kiinnosta. Nuoretkin miehet toivovat tapaavansa ravintolassa lutuisia lutkia, irstaita pikkutyttöjä tai vastaavia. Härskeimmät miehet jopa hamuavat ravintolan vanhimpia naisia: ”Ensin kuolevat on käytävä läpi ensin”. Vaikka kyse on hurtista huumorista, niin jotain sekin kertoo.

Koska tähän tulee loppu? Uskoisin, että suomalainen kulttuuri on kokenut kuolettavan iskunsa. Se ei sellaisena enää toivu. Paras aines suomalaisista tulee väistämättä kokemaan islamilaisen elämän kaikin puolin parhaana. Suhde Jumalaa kääntää ihmisen tahdon pois omien himojensa perässä juoksemisesta ja tällainen elämä näkyy seesteisyytenä elämän illassa. Helvetti sen sijaan alkaa jo elämän aikana, seurauksena huonosta elämästä. Ihminen joka vanhana pyrkii katumaan ja tekemään hyviä tekoja voi olla toiveikas pääsystä paratiisiin. Sellainen elämä ei totisesti ole mennyt hukkaan. Iäkkäät itsekkyydessään patsastelevat ja ratsastelevat mummot ja huru-ukot eivät sen sijaan ole mitään sankareita, vaikka heistä kuinka lauluja tehtäisiinkiin.