Uskontomme on hieno. Epäilemättä se on oikea. Profeetan seuralaiset pelkäsivät olevansa tekopyhiä, koska profeetan luota kotiin mentyä heitä kiinnosti maalliset asiat. Se on inhimillistä. Kuinka on tämän päivän muslimien laita? Ero on siinä, että me ajattelemme sydämemme sijaan mahallamme ja navan alapuoleisella alueella. Me emme edes tunnista tekopyhyyttämme. Mitkä ovat todelliset motiivimme? Teemmekö kaiken vain ja yksinomaan miellyttääksemme Jumalaa vai onko meillä kenties joitakin muita motiiveja toimiemme taustalla?
Huomaan, että minun pitäisi puhua omaan sydämeen suoremmin. Kulttuuristen esimerkkien kautta yritän tuoda arkipäivän muslimien elämässä näkyviä vakavia ja koomillisia asioita esiin. Näyttää siltä, että osa jutuista kolahtelee joillain tahoilla. Todennäköisesti en puhu miehistänne, mutta jos olette tunnistavinanne miehenne kirjoituksissani, niin kyse on todennäköisesti siitä, että samoja piirteitä ilmenee paljon muslimimiehissä.
Minua on kehoitettu selventämään sitä, pitääkö minun islamini sisällään moniavioisuuden. Profeetta Muhammedilla oli vanhana useampia vaimoja. Edes hän ei pystynyt olemaan täysin tasapuolinen. Ayesha sai pidellä kuolevaa Muhammedia sylissä, vaikka olisi ollut toisen naisen vuoro.Ayesha puolestaan oli aina mustasukkainen profeetan ensimmäiselle vaimolle Khadijalle. Muhammed oli yksiavioinen Khadijan kuolemaan asti ja säilytti hänet sydämessään loppuun asti. Vaikea sanoa mitä kaikkea näiden myöhempien vaimojen voi sanoa merkinneen profeetalle. Niitä otettiin islamin levittämiseksi. Naiset pääsivät oppimaan profeetalta suoraan. Näin islamin säilyminen turvautui.
Ayesha sanoi kerran profeetalle, että jos hän kuolisi, niin profeetta ottaisi uuden heti tilalle. Profeetta vain hymyili. Kenties hän ymmärsi Ayeshan mustasukkaisuuden kysymyksen taustalla. Profeetan kaikki naiset Ayeshan lisäksi olivat leskiä tai eronneita. Ayesha oli profeetalle läheisimmän kumppanin Abu Bakrin tytär, jonka hän otti selkeänä pyrkimyksenään opettaa islamia hänelle ystävänsä toivomuksesta. Profeetta opetti Ayeshalle alle kymmenen vuotta islamin uskoa, jota Ayesha sitten kertoi eteenpäin yli neljänkymmenen vuoden ajan.
Muhammed ei ottanut vaimoja kuten esimerkiksi Ibn Saudin kerrotaan tehneen: puhtaasti tehdäkseen jälkeläisiä. Ibn Saudin kerrotaan kerskuneen, ettei jälkeläisiä tehdessään aina edes ottanut nikabia hänelle eteen tuotujen tyttöjen kasvoilta. Hänelle lasten tekeminen oli todella pelloilla käymistä.
Profeetan vaimot olivat varmastikin tyytyväisiä profeettaan. Kuka ei haluaisi olla profeetan puoliso? Mikä kunnioitus sellaisille naisille lankesikaan? Suomeen muuttaneet miehet ilman islamilaista viisautta, jota vaimoilleen ja lapsilleen jakaa, joilla ei ole vaikutusvaltaa eikä arvostusta maassa, eivät varmaankaan jätä jälkeensä yhtä tyytyväisiä vaimoja.
Useamman vaimon ottaminen oli varmaan jalo teko islamin alkuaikoina, kun vihollisten naiset säästettiin ja niitä otettiin jonkinlaisiksi orjavaimoiksi. Lisäksi omia miehiä kuoli paljon sodissa ja kauppamatkoilla.
Olen tavannut onnellisiakin tapahtumia. Jumala on selkeästi antanut miehelle toisen vaimon. Esimerkiksi eräs Intian niemimaalta oleva mies, jonka kulttuurissa moniavioisuus ei ole normi, otti työntekijänsä toiseksi vaimokseen. Tämä oli työntekijän toive. Kun ihmiset näkivät kuinka miestä päätä pidempi nainen, joka ulkonäkönsä puolesta ei kelvannut muille päätyi hyvälle muslimimiehelle toiseksi vaimoksi niin, että ensimmäinen vaimo sen mashuran jälkeen hyväksyi, niin kaikki olivat sitä mieltä, että mies teki tekonsa miellyttääkseen Jumalaa. Nainen sai hyvän miehen ja perheen.
Sen sijaan useampien vaimojen metsästely, jota esiintyy Suomessa paljon, ei liikuta minun sydäntäni tippaakaan. Olen nähnyt muslimiesten tekevän avioliittotarjouksia perheriitojen keskellä eläville vaimoille – siis ennen avioeron varmistumista. Olen nähnyt kuinka nainen haluaa kysyä moskeijasta suomalaista miestä itselleen. Kyseessä olevalle suomalaiselle miehelle on vastattu, ettei nainen ole hyvä. Samat miehet, jotka ovat olleet blokkaamassa ensimmäistä vaimoa hakevan miehen avioliittoa, ovat tehneet naiselle tarjouksen toisen naisen paikasta omassa perheessään. Siis nainen olisi ollut todella sopiva heille itselleen toiseksi vaimoksi, mutta huono suomalaiselle veljelle ensimmäiseksi vaimoksi.
Missä on ikram muslimeen, jos toisen muslimin perustarve ensimmäiseen vaimoon sivuutetaan, kun himoitaan toista vaimoa itselle?. Profeetan seuralaiset halusivat varmistaa, että heidän seuralaisensa söivät ensin. Suomessa näen mopojen alkaneen keulia monilla muslimimiehillä Tilanne on vaatteiden vähyyden vuoksi kesähelteillä pahimmillaan. Näitä koko ajan ”toisen vaimon haku päällä” olevia miehiä ei ole siunattu toisella vaimolla ja ymmärrän hyvin miksei.
Toisaalta aina miehellä ei ole edes mielessä todella toisen naisen saanti. Arabimiehillä ei ole useinkaan normaalia miehen auktoriteettia Suomessa – siis ei kunnon ammattia. Nainen saa rahaa enemmän ja ei taloudellisesti ole riippuvainen miehestään. Tämä auktoriteetin puute kompensoidaan painamalla vaimoa alas. Paras keino on vaatia islamilaista oikeutta useammasta vaimosta tai viittaamalla puutteisiin keittotaidossa tms. Jossain salafi-piireissä vaimolle sanotaan heti hääyön jälkeen, että toinen nainen on tavoittena mahdollisimman pian. Tämä on kai jonkinlainen kontrollikeino, eikä välttämättä todellinen aikomus. Nainen vuodattaa sitten kyyneleet heti onnellisen hääyön jälkeen. Mies saa sadistista kiksia ottaessaan vaimostaan henkisen otteen heti alkuunsa. Tämä käytäntö ei ole islamilainen. Se lähtee miesten halusta kontrolloida vaimojaan.
Sanoisin, että huijarimiehen tunnistaa parhaiten siitä, että hän haluaa katkaista naisen välit tämän perheeseen ja lopulta muuhun maailmaan. Sitten alkaa oman islam-version esittäminen kotona. Islamissa leskien ja orpojen auttaminen on suuri hyve, koska molempia voi pahimmillaan kohdella huonosti. Orvot ja lesket ovat juuri sellaista ainesta, jota luikurit hakevat. Suomalainen nainen saadaan orvon osaan irroittamalla hänet omasta perheestä. Usein suomalaisella naisella on kotona alkoholigelmaa tai muuta sellaista ja sitä kautta miehellä voi olla oikeutettukin syy katkoa välejä. Mikäli miehellä on todella hyvät aikeet vaimoaan kohtaan, hän haluaa olla esimerkki hyvästä muslimista suomalaisvanhempiinkin päin. Välien katkominen viittaa siihen, ettei ole tarkoitusta viettää loppuelämää ko suomalaisen naisen kanssa. Islamin mukaan ihmisen pitäisi pitää välit vanhempiin hyvinä, vaikkei nämä olisi muslimeita.
Olen iloinen onnellisesti moniavioimesti naimisissa olevan naisen palautteesta. En varmaankaan onnistu varoituksillani heidän onneaan murskaamaan. Se ei todellakaan ole tarkoitus. Koraanissa muslimien sallitaan jatkavan moniavioista perinnettään, jos kykenevät olemaan tasapuolisia. Samassa kuitenkin vastataan, että kuka kuitenkaan kykenee siihen.
Islam ei ole onnistunut tekemään Intian niemimaan muslimeista moniavioisia. Pitäisikö meidän suomalaisten sitten mennä oman kulttuurimme mallia vastaan? On muistettava, että Intian niemimaan muslimit ovat omaksuneet ympärikleikkauksen islamista, mutteivät moniavioisuutta. Molemmat liittyvät arabikulttuuriin ja kuten tiedämme Jumala valitsi profeetakseen arabin. Ei meitä ole kehoitettu palvomaan arabeja tai heidän tapojaan. Jos arabit sellaista vaativat osakseen, pyrkivät he syrjäyttämään Jumalan aseman sydämistämme ja sillä ei ole hyviä seurauksia.
Moniavioisuutta esiintyy myös kiinalaisilla. Rikas kaakkois-Aasian kiinalainen (manner-Kiinassa ei kait ole niin helppoa), jolla on kolme vaimoa eri kaupungeissa, joka jättää jokaiselle lapselleen asunnon perinnöksi, saa osakseen vaimojensa tyytyväisyyden. Kiinalaisten esivanhempien palvonta liittyy aika suorasti materiaalisiin asioihin.
Suomessa melkoisen p.a. muslimit, joilla ei ole edes islamilaista sivistystä annettavaan – esim. Alim-koulutus tms. – hamuavat useita vaimoja. Heihin lapset ja useammat vaimot eivät ole ihan hevin tyytyväisiä. Jumala on valinnut mihin perheeseen synnymme ja kirjoittanut meille kuinka paljon rahaa meillä on. Siis jos tavoittelemme itsellemme suurempaa osaa, kuin mikä on kohtuullista, menemme Jumalan tahtoa vastaan. Suomalainen sanonta: ahneella on potaskainen loppu pätee tässäkin kohtaa.