JUNTTIMUSLIMI IHMETTELEE

Miehillä on miehiset fantasiansa ja naisilla naisten unelmat. Entisaikaan naiset kasvoivat omissa tyttökouluissa. Sitä ennen oltiin kasvettu kotona ja poikien mallia oltiin nähty veljen ja isän kautta. Tyttökouluissa tytöille opetettiin kuinka kesyttää mies aikanaan. Teette ruokaa ja olette muutenkin niin hyviä puolisoja kuin mahdollista. Mies vähitellen ymmärtää naisensa arvon, vaikka alkuun miehessä olisikin jonkinlaista pahasisuisuutta.

Lähi-idässä kaikesta miehisestä uhosta huolimatta lähtökohta on se, että jos naiset ovat hyviä, niin yhteiskuntakin on hyvä. Mies on retku joka tapauksessa. Tämä ei siis liity islamiin, jota noissa maissa ei monissakaan miehissä ilmene. Nekin muslimeiksi vanhemmalla iällä “kääntyneet” marokkolaiset ja tunisialaiset, jotka tunnen haluavat silti säilyttää jotain vanhasta katupoikamaisuudestaan. Haluavat olla muslimeita ja käydä moskeijoissa, mutta jotain tarvetta olla tiukka samaan aikaan säilyy. Sellainen ei välttämättä luo hyvää henkeä moskeijoihin. Salafismi tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää katupoikamaista uhoa. Kynnysmatoksi asti ei islamin harjoittaminen saa nöyrtymään. Taas on muistuttava kuinka Muhammedilla oli huoli ihmisten sielujen puolesta. Häntä häväistiin ja nöyryytettiin – heitettiin kiviä päälle ja hän silti suri vihollistensa puolesta. Muhammed ei myöskään alkanut kostamaan silloinkaan kun oli niskan päällä. Nuoret arabimiehet eivät tällaista ajattelua käsitä ainakaan omalle kohdalle sopivaksi.

Nainen on siis kiinnekohta. Äiti rapsuttaa hiuspohjaa on monien haave, jota käydään kotona kokemassa uudestaan ja uudestaan vielä 30-40-vuotiaina. Niihin maihin saattaisi sopia naishallitsija, jonka aikana suut siistittäisiin ja kieroilu lopetettaisiin. Tosin valtaan nousseet naiset muuttuvat kaikkialla ympäristön vaikutuksesta miesten tasoisiksi kieroilijoiksi. Vanha sanonta: valta turmelee ja ehdoton valta turmelee täydellisesti.

Suomessa puolestaan valittiin presidentiksi nainen, joka oli opetellut kaikki seksuaaliset perversiot jo nuoruudessaan SETA-toiminnassa. Veikkaan, että miesten korvat punottavat kun Tavja kertoo kokemuksistaan ja oman tuttavapiirinsä kokemuksista. Tämä johtaa varmaan käänteispsykologiaan. Miehet katsovat, että naisilla ei ole moraalista selkärankaa ja siksi miesten on vakavoiduttava. Moni Tavjan tapainen kovaksi keitetty nautiskelija – joka osaa varmaan antaa kieroista asioista pitävillekin nautintoa – jättää lapset miehelle. Tunnen monia vastaavia tapauksia, joissa miehiä nielevä nainen on jättänyt lapsensa nössö koti-isä tyypille. Nainen on vain sanonut olevansa sen verran seksuaalinen, ettei yksi mies riitä. Luojan lykky, että tuollaisissa tapauksissa on löytynyt vastaavasti moraalisempi mies.

Uskon, että nuorena ihminen on kirjoittamaton paperi. Jos hän saa suunnitella elämäänsä ilman vanhempien ja yhteisön ikävää vaikutusta, olen varma, että nuori tyttö haluaisi olla hyvä äiti, eikä mikään seksipeto. Millaisen kunnioituksen hyvä nainen saakaan miesten sydämissä. Äiti on turvallinen kiinnekohta, jolle ei kerrota ikävistä lipsahduksista. Äiti rukoilee poikansa puolesta ja joskus nuo rukoukset saa vastauksen vasta äidin kuoleman jälkeen.

On tunnettua, että lavastetuissa ampumateloituksissa parikymppinen poika huutaa äitiään omalla äidinkielellään. Näin on entisaikaan paljastettu sotavankien kansallisuuksia. Vanhempana ihminen kenties turvaa enemmän Jumalaan – tai sitten paskoo peloissaan housuunsa – mutta muistaa myös sen kuinka “mennyt on myös henki esi-isienkin”.

Uskon vahvasti näin. Hän edustaa tiettyä segmenttiä suomalaisesta kansasta. Ei enää niin nuori – mutta sitäkin turhautununeempi mies, joka on opiskellut ja elänyt tiukoilla ja sen jälkeen ollut sidottuna pienen ympyrän sisällä – kodin ja sitä ympäröivien koirankusettajien piiriissä. Välillä kapakoissa olut läiskyää ja samanmieliset netin ääressä tissuttelijat käyvät relaamassa.

Sinänsä nettinuorison maailma on avara ja jopa aiempien internet-mainostenkin mukaan mummot matkailevat maailman ympäri netissä, mutta sillä ei ole samaa avartavaa vaikutusta kuin matkailulla voisi muuten olla. Matkalla tuntemattomien keskuudessa voi oppia itsestä jotain, eikä omanarvontunne pääse liian suureksi. Saska Saarikoski niminen julkisuuden tavoittelija kuvasi kuinka hän koki olevansa “nobody”, kun hän meni vaihtoon Yhdysvaltoihin. Kokemus oli kaiketi ahdistava ja oli kiire tulla takaisin olemaan taas Suomessa tai Helsingissä “somebody”. Kaikki tunsivat hänet isänsä pojaksi ja siis uskoivat ja kenties vieläkin uskovat älyllisyyden periytyneen. Suomalaisessa keskustelussa tärkeämpää on kuka sanoo, kuin se onko mitään sanottavaa. Halla-aho on perinnyt Suomen tunnetuimman natsin aseman muiden kuoltua tieltä tai muuten väistyttyä taka-alalle – kaiketi pullon viedessä voiton n. 45-vuotiaina. Halla-aholla on siis hieman aikaa vielä heilua tontillaan.

Iso kala pienessä lammessa kuvaa hyvin tuota sieluntilaa, jota Halla-ahokin edustaa. Samaan lampeen ei haluta eri värisiä kaloja ja virtsankatkuisilla kirjoituksilla onkin säännöllisesti raivattava tilaa ja asemaa lammen mahtavimpana siitosmonnina. Ainakin Halla-ahon porautuminen asemiinsa kertoo mielumminkin jonkinlaisesta jämähtämisestä.

Halla-aho on noussut julkisuuteen kärkevällä kirjoittelulla. Kukkahattutädit ja hyysärit vetoaa kielikuvina moniin. Halla-aho varmaan kerää katseita ympäristöstään. Hän on julkisuuden hahmo. Sellaiselta jalustalta voi sitten lähteä pilkkaamaan vaikka islamin profeettaa. Muhammedia seuraa toista miljardia ihmistä reilusti. Halla-aho saattaa päästä kymmeneen tuhanteen tai vaikka sataan tuhanteen, mutta tuskin kukaan häntä 1400 vuoden päästä muistaa – puhumattakaan, että sanoisi rauha hänen sieululleen. Halla-aholle riittää, että on tänä päivänä lähialuilla kannatusta. Tuonpuoleista ei ole ateistille ja ilmeisesti hän laskee, ettei kuolemaa tule vielä pitkään aikaan eteen. Jossain alitajunnassa hän kuitenkin varmasti vaistoaa, että elämä lipuu ohi.

Alkoholi ei mielestäni sovi kenellekään. Vaistoan Halla-ahon islam vastaisuudessa liikaa kirjaviisauteen panostaneen vihaisen miehen, jonka katkeruuden on laukaussut kaljanhöyryjen kihahtaminen päähän. Jotkut ihmiset muuttuvat juodessaan rentoutuneen oloisiksi, mutta Halla-aho saa pullon hengestä voimaa vihaviesteihinsä. Lienee psykologinen keino siirtää viha nettikirjoitteluun, vaimon ja lasten sijaan. Viha ulkoista vihollista kohtaan yhdistää tiukoilla eläneen parhaiten.

Ymmärrän kuinka nuoren miehen mielikuvitusta voisi kiihottaa matkailu erilaisissa maissa. Perehtyä paikan päällä kuinka islam on noussut maailmanuskonnoksi. Antaa eri kulttuureille arvostusta niiden ansion mukaan. Mutta näin ei ollut suotu tapahtuvaksi Halla-ahon tapauksessa. Oli pakko matkailla nuorena Tolkienin ja muiden mielenterveytensä menettäneiden kirjailijoiden fantasiamaailmaan. Sitten ohessa rankkaa opiskelua. Nyt parinkymmenen vuoden kaljoittelun jälkeen uusien kokemusten hankkiminen maailmalla olisi stressaavaa. Uskoisin, ettei Halla-ahon tapainen kaveri tarvitse älyllisiä virikkeitä, jotka saattaisivat muuttaa hänen näkemyksiään maailmasta. Hänellä on tohtorin tutkinto, joita Helsingin humanistinen tiedekunta on myöntänyt muille eturivin ajattelijoille maassamme ml. Päivi Lipponen.

Mikä on väitöskirjan teon tarkoitus. Omaksua raiteet ja ajattelumallit päähän ja oppia väittämään vastaan toisin ajatelleille vai? Toiset älymystön edustajat muuttavat ajatteluaan henkisen kasvun myötä. Onko sellainen mahdollista ellei ihminen ajoittain ajaudu sellaiseen tilanteeseen, että on pakko kokea itsensä nöyräksi ja kohota uudelle tasolle. Samanmielisten seurassa – niin juottoloissa kuin netin ääressä – räkä poskella heiluminen ei välttämättä anna kiihoiketta ihmiselle kohota seuraavalle tasolle.

Uskon silti, että Halla-aholle voi tehdä hyvää joutua eduskuntaan. Hänessä voi tapahtua jonkinlainen reaktio, koska työtahti on täysipäiväisempää kuin kaupunginvaltuustoissa.

Demarien Jutta Urpilaisen uusi linjaus, että “maassa pitää elää maan tavalla” oli epäsuora kannustus rasismiin. Tosin viime kunnallisvaaleissa jo kaikilta isoilta puolueilta löytyi yksittäisten ehdokkaiden suista samanlaisia piileviä rasistisia viestejä sisältäviä kannanottoja. Nyt ollaan kuitenkin otettu uusi harppaus, kun puolue kokonaisuudessaan ottaa juoksuaskeleita perussuomalaisten suuntaan. Olen omalla sivullanikin havainnut kuinka juttujani kommentoineet naispuoliset muslimit toivovat Halla-ahon pitävän huolen suomalaisten naisten asemasta. Kertoo ajan muutoksesta.

Matti Vanhanen halusi kaikkien isojen puolueiden pysyvän linjassa ja torjuvan jopa viittauksetkin rasimiin, mutta vetäytyvä Keskustan puheenjohtaja ei saanut kannatusta, sillä samassa hallituksessa oleva Kokoomuksen Jyrki Katainen halusi pitää auki mahdollisuuden “keskustella kipeästä maahanmuuttioasiasta sen oikeilla nimillä”.

Minä olen samaa mieltä Kataisen kanssa, että pitää voida keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. En ole jutuissanikaan kuvannut asioiden olevan ruusuisia. Se maahanmuutto, joka tapahtuu suomalaisnaisten tai miesten avioliittojen kautta, on usein ongelmallinen, josta en ole vaiennut. Pakolaisuus on asia, joka ei somaleita lukuunottamatta pahemmin näy moskeijoista käsin. Kun suomalainen nainen sanoo hyväksyvänsä islamin uskon, niin mies laittaa siihen islamiin kuuluviksi asioita halunsa mukaan. Usein hän paperit saatuaan ottaa toisen vaimon kotimaastaan – sanoen sitä islamilaiseksi oikeudekseen, vaikka on suunnitellut koko homman jo aikojen alusta.

Monia muslimimiehiä ei kiinnosta Suomen kielen opiskelu. Täältä halutaan vain taloudelliset edut, muttei haluta antaa mitään takaisin. Suomalaisella kansaneläkkeellä suunnitelllaan muutettavan kotimaihin – mutta sairaanhoito kelpaa silti tarvittaessa. Suomalaislla alkaa olla pinna kireällä ja siksi varmaan suureen palautteen määrään pohjaten Urpilainen teki linjauksensa. Onneksi seksipommi Jutta Urpilainen ei ole sen suurempi mielipidevaikuttaja, että itse vaikuttaisi rasismia pahemmin lisäävästi.

Suomalaisten ei siis kannata olla sinisilmäisiä ulkomaalaisten kanssa. Kansainvälisyys on aina hyväksi tai sitten se tuhoaa rodunpuhtauden ovat mielipiteiden ääripäitä, joita maassamme alkaa olla enemmän kuin keskitietä edustavia.

Suomalainen yläluokka on perinteisesti ollut rasistinen ulkolaisten ohella lähiöiden syrjäytyneitä kohtaan. Eivät suurimmaksi osaksi edes äänestä – tuhotkoon itsensä viinalla ja huumeilla. Tony Halme herätti Helsingin lähiöt perussuomalaislle ja nyt on hätä käsillä. Ne punaista väriäkin äänestäneet ovat valitsemassa sinikeltaisen persulaisuuden. Nyt mennään jo yli puolitiehen vastaan ja otetaan rasistinen ajattelu jo valtavirran puolueiden ohjelmiin.

Ongelma on siinä, ettei tavallinen rivisuomalainen, jota nyt Urpilaisen suulla kannustetaan sopeuttamaan ulkolaisia – tarvittaessa nyrkeillä? – elämään “maassa maan tavalla”, osaa erottaa koulutettua ja fiksua ulkolaista raiskaajasta. Kenties kohteeksi oikeasti haettu raiskaava ulkolainen on olemukseltaan suomalaisen lähiömiehen näköinen. Alkoholipullo kädessään ja kaljuksi ajetulla päällään tällainen ei edes erotu katukuvassa. Sen sijaan huntuun pukeutuva nainen tai parrakas mies näyttää terroristilta ja sopeutumattomalta, johon Suomi-tahvo haluaa nyrkkejään käyttää. Aika paljon saippuaa tai jopa hiekkapaperia pitäisi somaliinkin käyttää, että ihonväri saataisiin sopimaan katukuvaan. Siis somali kokee olevansa erilainen joka tapauksessa – on hänellä parta tai huntu siinä ohessa tai ei.

Arvioisin siis, ettei demarien listoilla tule huivipäisiä naisia tai tummaihoisia ensi vaaleissa näkymään. Tai sitten sellaisilla puolueeseen pyrkivillä ei ole mitään omanarvontuntoa. Mutta eipä muslimit heitä ole äänestäneet ennenkään ja siksi varmaan demarijohdossa laskevat oikein siinä, että tehtaan duunarit alkaa kääntyä persujen suuntaan ellei heitä kosiskella tosissaan.

Suomessa Stasi-tutkija ja ilmeisen varmasti jollain salaisella tiedolla muita kiristävä “professori” Seppo Hentilä oli televisiossa kommentoimassa natsirikollisten oikeudenkäyntejä. Seppo Hentilä arvioi, että monia natseja ei saatu kiinni, koska he pystyivät myymään tietoa ja palvelemaan tiedustelupalveluissa. Olisiko Hentilä omasta kokemuksestaan lainannut tuon kuvauksen. Miksei kahteen otteeseen 1970-luvun alussa DDR:ssä oleskellut mies saa tuomiota Stasi-agenttina? Kenties hän kiristää muita olemaan paljastamatta itseään, kuten hän arveli natsien tehneen mm. Itävallassa.

Eräs natsirikollisena tuomittu mies tunnusti tappaneensa kolme natsi-Saksaa vastustanutta ihmistä. Mies saa elinikäisen vankeustuomion. Varmaankin miestä on painanut moinen teko, koska hän tunnusti sen nyt. Samoin syyllisyyttä ovat kantaneet ne amerikkalaissotilaat, jotka kertoivat tappaneensa kaikki kiinni saamansa japanilaiset vuonna 1945 hyppiessään saarilta saarille. Vankeja ei otettu. Viha japanilaisia kohtaan oli niin suurta. Samalla tavalla syyllisyydentuntoja on kokenut se mies, joka näki televisiokuvaa siitä paikasta, jossa hänen lentokoneensa oli pommittamalla polttanut vietnamilaisen tytön ihon. Hän halusi loppuiän hyvittää tuota tekoa. On mm. osallistunut tytön sairaalamaksuihin sodan jälkeen. Siinä on vielä omatunto tallella.

En sano, että natsismin vuoksi tappaminen olisi puolustettavaa, mutta esimerkiksi se amerikkalaisotilas, joka tunnusti raiskanneensa irakilaispojan ja sen jälkeen brutaalisti ampuneensa tämän, ansaitsisi mielestäni kuolemantuomion. Mielestäni on pienempi rikos, jos ihminen tappaa kolme ihmistä, jotka on otettu kiinni hyökkäyksistä natsimiehittäjiä vastaan, kuin jonkun yksilön sairaan “nautiskelun” hyväksyminen ja sitä seuranneen todistajan/uhrin raaka surmaaminen vedoten sodan stressaavaan vaikutukseen tms. Samalla tavalla ne lukuisat amerikkalaisssotilaat, jotka hermot riekaleina alkoivat silmittömästi ampua viattomia siviilejä Irakissa ovat pahemman luokan sotarikollisia kuin sellaiset, jotka suuren maailmansodan raivotessa olivat vartioimassa joitain natsien keskitysleirejä ja kenties ohjeiden mukaan ampuivat sotateollisuuteen määrättyjä ja sieltä pakoon yrittäneitä. Olihan jokainen sotilaskin määrätty sotaan myös natsien vihollismaissa. Samalla tavalla en voi pitää niitä suomalaisia sotarikollisina, jotka tappoivat omia sotilaita estääkseen rintaman romahduksen Kannaksella 1944.

Vahvempi sanoo mikä on oikein ja tällä hetkellä kumarretaan Amerikan suuntaan ja etsitään pahuutta kaukaa historiasta tai sitten pahuus sijoitetaan jonnekin irakilaisiin tai afghaaneihin, jotka puolustavat omaa maataan. Tämä meidän aikamme tuntuu olevan valheellisin kaikista. Vietnamin sodan aikoihin jotkut kotirintaman naispuoliset opiskelijat pitivät jokaista amerikkalaissotilasta, joka palveli Vietnamissa rikollisina – siksi pojat kasvatti pitkät tukat, ettei heitä syytetty sotarikollisiksi. Silti Vietnaimin sodassa oli selkeästi etelä-Vietnamissa ihmisiä joita puolustettiin. Nyt amerikkalaissotilaista tehdään sankareita, jotka Israelissa valmistetuilla droneilla tappavat ihmisiä Afghanistanin lisäksi Pakistanin puolella. Sota kuvataan hienona ja sodan traumauttamat irakilaiset ansaitsevat kohtalonsa, mutta amerikkalaissotilaat, jotka ovat tehneet hirmutekoja Irakissa ja Afghanistanissa esitetään sankareina ja sodassa paljon uhranneina.

Mihin tämä johtaa? Koska rehellistä arviota tilanteesta ei anneta tulla esiin ja yhtään rehellisen oloista ajattelijaa ei ole annettu nousta. Amerikkalainen jalkaväen sotilas ja Irakissa toiminut asetarkastaja Scott Ritter, joka varoitti menemästä Irakiin lavastettiin pedofiiliksi ja hänen uskottavuutensa murskattiin. Kuinka moni onkaan tapettu tai muuten vaiennettu avattuaan suunsa mitä sydämestä on vuotanut? Tuntuu, ettei länsimailla ole enää omaa tuntoa, jonka edustajana joku nousisi esiin puhumaan.

Arvioisin, että pahuus kasvaa länsimaissa ja koko ajan tarvitaan enemmän ja enemmän perusteluita, kuinka pahoja turkkilaiset olivat armeinialaisille tai natsit miehittäjinä. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta opittavaa olisi mielumminkin siitä sotarikollisuudesta joka rehottaa parhaillaan ja johon Suomikin on lähtenyt menemällä mukaan Afghanistaniin.

Jos YK on joskus edustanut hyvää ja eettistä, on se tänä päivänä vain antamassa auktoriteettinsa pahan asialle. Suomen olisi syytä hypätä kelkasta ennen kuin verta käsiimme tulee liikaa ja maamme vetää päälleen Jumalan vihan, kuten Amerikalle on jo käynyt.

Intiassa on paljon hurskaiden muslimien hautoja. Rajastanissa on eräs tärkeä ja Delhissä on Nizamuddinin hauta. Bollywood tähdistä alkaen ihmiset menevät haudoille rukoilemaan. Hindutemppelin tavoin niitä kosketellaan sormin ja niitä suudellaan. Hindut uskovat jumaluuden olevan jossain patsaassa tai jollakin haudalla.

Onko kyse islamista, vaikka kyse on muslimien haudoista? Kävijöistä 90 prosenttia on hinduja ja muiden uskontojen edustajia, mutta valitettavasti myös muslimeita käy niillä, vaikka Intian tärkeimmät sunnalaiset suuntaukset – deobandilaisista tablighiin – ovatkin kehoittaneet olemaan menemättä. Kyse on köyhän ja tietämättömän kansan taikauskomaisesta toiveesta saada toiveita toteutumaan ja sairauksia poistumaan. Usein heillä ei ole rahaa muunlaiseen lääketieteeseen ja kyse on epätoivoisesta mallista toimia. Rikkaiden Bollywood tähtien tapauksessa lienee kyse hindulaisesta uskonnosta.

Muslimit – jotkut ns. suufit – myöskin ylläpitävät noita dargoja, jotka ovat todella hyvä rahanlähde. Nizamuddinin hauta on turistinähtävyys ja jopa Delhin länsimaisia turisteja kehoitetaan käymään siellä kuuntelemassa suufien musiikkia kerran viikossa. Kun laskee kaikki rihkaman ostajat ja ruokapaikkojen pitäjät, niin kyse on suuresta bisneksestä. Mustien kaapujen alla kerjäävien joukossa saattaa olla myös poikia. Aina joku herkistyy antamaan lantin, vaikka kerjääminen on ammattimaista toimintaa hautojen liepeillä.

Voin kuvitella, että samanlaista suhtautumista esiintyy myös Mekkaan tulevien pyhinvaeltajien keskuudessa. Muhammedin haudalle Medinassa jätetään välillä toiveita sisältäviä lappuja ja kuuleman mukaan muniaan rapsuttavat – oikeaoppisuutta valvovat – saudivartijat menettävät aika herkästi hermonsa vääränlaisiin rituaaleihin syyllistyvien pyhiinvaeltavien kanssa.

Jotkut Mekassa ja Medinassa käyvät tuttavani sanovat saudivartijoiden menevän äärimmäisyyksiin. Samaan aikaan kun vartijat julkeasti koskettelevat omia sukuelimiään – kuumuuden, leikattujen karvojen tai sukupuolitautien takia – muiden ihmisten vääräoppisuutta kitketään kepeillä ja halveksivalla suhtautumisella. Eräskin tuttu purskahti itkuun nähdessään profeetan haudan – herkkä kun on ja itkee myös oman äitinsä haudalla – niin hänet heitettiin tylysti pihalle ja syytettiin harhaoppisuudesta. Hän sanoi, ettei suinkaan rukoillut Muhammedin kautta Jumalaa, mutta tällaisena hänen toimintansa noiden irstaan oloisten pallinraapijoiden toimesta nähtiin.

Hän koki koko Mekan menneen ihan Disneyland linjalle ja silti saudeilla on pokkaa syyttää muita harhaopeista. Miljoonat muslimit ympäri maailmaa saavat katsella McDonaldsien rakentamista ihan Haramin kupeeseen. On muistettava, että jotkut wahabit hävittivät Omarin ja merkittävien shahabojen haudat, ettei shiat pääse kiroamaan ja muut rukoilemaan niillä. Erikoinen tapa lokeroida islam uskonnon alueelle ja samaan aikaan ihmisiä saa muistuttaa McDonaldsista ja muutenkin viedä huomiota uskonnon harjoittamisesta amerikkalaisen pyhyyden alttarille. Kaverini sanoi pitävänsä oman peniksensä hiplailua saudivartijoiden toimesta pyhillä paikoilla kuvottavana ja sanoi, ettei uskaltanut jättää vaimoaan hetkeksikään yksin. Hän muisti tapauksen kun uskonnollinen poliisi raiskasi shia naisen, eikä saanut tuomiota – syy oli naisen. Noissa oikeuden päätöksissä oli mukana saudien uskonnolliset ns. oppineet.

Täytyy itse mennä pyhiinvaellukselle lähivuosina ja yrittää keskittyä oleelliseen kaikesta nykyaikaisesta fitnasta huolimatta. Saudeissa “oppineet” on otettu välittäjiksi Jumalan ja ihmisten välille ja joissain muissa rukoillaan kuolleilta apua. Ihmiset on peloiteltu palvomasta kuolleita ja samalla vallanhimoa esiintyy alistaa ihmiset oppineiden valtaan – harhaoppi sekin.

Kaikkien pitäisi luoda yhteys suoraan Jumalaan ja kerätä oppia ja korjata harhaoppinsa vähitellen. Uskonto ei tullut profeetallekaan täydellisenä suoraan. Aluksi profeetta rukoili pää ylöspäin,mutta Jumala korjasi asennon nöyrempään suuntaan. Miten me tavalliset ihmiset osaisimmekaan ymmärtää islamista kaiken heti kuin alamme harjoittaa sitä?

Saudien oppineisuuden tason maallisissa ja uskonnollisissa asioissa huomioiden ymmärrän hyvin mitä tuttuni tarkoitti: saudi raapii pallejaan sunnan mukaan vasemmalla kädellä. Joku toinen sanoisi kyseessä olevan kuolleen ihmisen ja vielä islamin profeetan häpäisyn, mutta saudi ns. oppineidensa takia katsoo muiden olevan harhaoppisia.

Ovatko muut väärässä jotka arvioivat kääfirien vallanneen Mekan Hilton hotelleineen ja McDonaldseineen? Amerikan paine on toki suurta. Jumalan pelkoa ei siis maassa pahemmin näy, mutta Amerikan pelko on varsin suurta. Muiden kritiikki vaimennetaan tiukoilla bidaa fraaseilla. Itse suunnittelen pyhiinvaellusta, koska se on islamin pilari ja tuollaiset asiat risteilee päässäni.

Olen tässä kirjoitellut esillä olevista naisista melkoisen negatiivisesti. Ainakin palautteesta voisi niin päätellä. Katselin televisiosta Anneli Jäätteenmäen haastattelua ja täytyy palauttaa mieliin, että Jäätteenmäki toimi varsin rohkeasti vuonna 2003. En mene sanomaan, että hänellä olisi sen puhtaammat motiivit kuin muilla politiikoillakaan ja kirjoitan nyt hänestä, koska hän ei ole palaamassa Suomen politiikkaan, koska en halua yleisesti ottaa kantaa politiikkaan jutuissani – paitsi kriittisessä mielessä.

Jäätteenmäki kamppanjoi varsin päättäväisesti Lipposta ja hänen taustalla olevaa miesjoukkiota vastaan, joilla oli aikeina viedä Suomi Irakin sotaan mukaan. Jäätteenmäkeä ei ilmeisesti kyetty kiristämään millään erityisemmällä asialla, koska hän meni todella isoja voimia vastaan. On sanottu, että tuhansia kokoomuslaisia pääkaupunkiseudulla äänesti Paavo Lipposta ja demareita jatkaakseen sini-punaa, joka olisi kenties vienyt Suomen syvemmälle liittoon Bushin kanssa ja jopa osalliseksi sotaan Irakissa. Kuten tiedämme Keskusta voitti muutamalla tuhannella äänellä ja hanke kaatui.

Jäätteenmäki toimi oikein, mutta hänet hakattiin kostoksi ja todella pahasti. Mukana oli myös oman puolueen miehiä. Mielestäni tuntien mitä tapahtui vuoden 2003 jälkeen Jäätteenmäen mainetta ei ole palautettu. Hänen periaatteensa olivat oikeat. Savolaiset juuret omaava Lipponen myi Suomea Neuvostoliitolle aikoinaan oman etunsa takia tai Bushille v. 2003 samasta syystä. Periaatteellisuus Jäätteenmäen tapauksessa edusti suoraa miekkaa Lipposen käyrää sapelia vastaan. Yleensä naiset kuvataan stereotypioissa kierommiksi.

Maailmassa on paljon naispolitiikkoja, jotka ovat sitkeitä tarvittaessa jopa hulluuten asti. Thatcher saavutti kai hulluuden tilan tultuaan syrjäytetyksi politiikasta. Indira Gandhi tapettiin – tuo nainen oli Intian pääministerinä määrännyt armeijan omia kansalaisiaan vastaan. Intiassa ei ollut siihen aikaan miehiä, jotka olisi kyenneet yhtä julmaan – ja poliittisesti typerään – ratkaisuun. Intiassa tunnetaan karman laki ja kai hänen kohtalossaan toteutui tuo laki puhtaimmillaan.

Indonesiassa presidenttinä toiminut nainen Megawati Sukarnoputri joutui CIA-miesten taivutteluun ja häntä painostettiin luovuttamaan amerikkalaisille eräs terrorismista epäilty. Tiedustelumiesten muistelmien mukaan Megawati ei taipunut sellaisen painostuksen edessä, johon suurin osa miehistä olisi reaalisyihin laskien taipunut – ottaen huomioon USA:n päättäväisyyden silloin. Megawati syrjäytettiin seuraavissa vaaleissa. Hän siis laski voimansa väärin.

Megawaitin tietokone on tänä päivänä Thatcherin tavoin tiltannut. Thatcherin tilaa kuvaa hyvin uutinen: “Hän osallistui presidentti Reaganin hautajaisiin kesäkuussa 2004 tosin siellä hänen muistopuheensa esitettiin ennalta nauhoitettuna stressin välttämiseksi”. Tietenkin nykyisin 85-vuotias nainen on jo pahasti ikänsäkin puolesta dementoitunut, mutta hänet on pidetty pois julkisuudesta yli 15-vuoden ajan. Thatcherin henkinen puoli alkoi pettää jo pääministerin kauden lopulla, kun hän alkoi kilpailla hameensa pituudessa kuningattaren kanssa.

Jäätteenmäkeä arvostan juuri sen takia, että hän näyttää 55-vuotiaana säilyttäneensä järkensä kovan kohtelun jälkeenkiin. Monet miehet eivät toipuisi vastaavasta nakkisämpylä-taklauksesta yhtä hyvin. Useinmiten nainen kovettaessaan itsensä miesten maailmaan “kaatuu saappaat jalassa”. Politiikassa ihmisen pitää uudistua ja usein naiset eivät yli 50-vuotiaina henkistä joustavuutta enää pahemmin omaa tai sitten ovat muuttuneet jo lepsuiksi mummoiksi. Usein juuri 60-vuoden kynnyksellä naiset itse lähtevät pois politiikasta tuosta syystä.

Tavja Halosen ilmeet jääkiekon olympiamitalipelissä kertovat, että taitaa olla aika tiukoilla jo hänenkin sisäinen jännitetilansa. Eläintarhassa varmaan apinat ymmärtäisivät hänen elekieltään. Tähän Jäätteenmäen tapaukseen liittyen on todettava näin muslimin näkökulmana, että Halonen oli mukana juonissa viedä Suomi Irakin sotaan. Telaketjufeministeillä on kummallinen halu klitoris-powerinsa näyttämiseen. Demaripolitiikko Lasse Lehtinen kertoi Halosen olevan todella stressaava nainen ympäristössä oleville miehille.Ymmärrän jo televisiosta käsin katsoen mitä hän tarkoittaa.

Matti Vanhasen sekoilut naisten kanssa eivät todellakaan kerro periaatteen miehestä, joka syrjäytti kieron naisen, kuten miehet asiaa selittävät.

Länsimainen ihminen on aivopesun kohteena jo lastentarhaiästä alkaen. Totuuden nimessä modernit valtiot lähes kaikkialla maailmassa pohjaavat länsimaiden mallille. Joseph Goebbelsin keinot ihmisten mielen muokkaamisessa ovat varsin alkeellisia tähän päivään verrattuna.

Tämä manipulatiivinen ote tiukkenee mitä enemmän opiskelet. Kaikkein sokeimpia näkemään omaa aivopesuaan ovat älyköt. Älyköt on kasvatettu koko ajan opiskelemaan tiettyjen pilarien päälle. Julmuus liittyy natsismiin ja muihin ei itseen – ja kuinka julma älykkö länsimaissa voikaan olla. Hän lokeroi ja demonisoi ihmisiä talebaaneiksi, joiden tappamisesta tulee hyve kun koko tiedotusväliarsenaalilla niin kerrotaan. Hitlerin hallinnolla oli enemmän toisinajattelijoita, jotka kärsivät oman maansa harjoittamasta julmuudesta kuin nykyisin on ns. länsimaiden älymystössä.

Homous kuuluu heidän ajattelussaan biologisten tarpeiden luokkaan joita pahat uskonnot uhkaa. Se, että englantilaisissa yliopistoissa tuli homous muotiin 1920-luvulla, niin yhtäkkiä vessojen nurkilla ja vankiloissa tapahtuneesta toiminnasta tuli muoti. Kuinka idioottimainen älykäs ihminen onkaan seuraamaan kaikenlaisia villityksiä. Jopa Arabian Lawrencen kuvaus kuinka hän tuli turkkilaisten raiskaamaksi herätti kateutta – oliko kyse todella tapahtuneesta asiasta vai keräsikö Arabian Lawrence vain mainetta omalla seksuaalisella fantasiallaan.

Mistä moinen fantasia sitten olisi voinut lähteä? Englantilaisissa poikakouluissa opettajien seksuaalisten tarpeiden kanavoiminen oppilaisiin on nähty kai jonkinlaisena työpaikkaetuna tai jopa kasvatusmenetelmänä – ja ainakin perinteenä, johon opettaja tottui vastaanottavana osapuolena jo omana kouluaikanaan. Ei ihme, että homous on alkanut askarrutta tuollaisen koulun käynyttä. Tapaamani brittiläisten eliittikoulujen oppilaat puhuvat seksistä miesten kanssa jonain nautinnon lähteenä kun taas seksi naisten kanssa on välttämätön paha suvunjatkamisen kannalta. Olisiko pitkä perinne pedofiliassa taustalla tuollaiseen? Onko nuoruudessa aloitetut kokeilut toisten poikien kanssa jättäneet jonkinlaisen jäljen, josta ei koskaan toivu – tai halua toipua.

Nyt kaikissa maailman yliopistoissa on tullut tuollainen ulottuvuus jotenkin korkeamman tasoiseksi pohdinnan aiheeksi. Professori Kari Tikka siirsi perinnettä eteenpäin. Olisiko kolumnisti historioitsija Jukka Relanderinkin laitoksella joku professori, joka on samaan ulosteen tuoksuun karaistunut? Jukka Relander arvostelee kolumneissaan jyrkästi homokammoisia.

Yliopistotutkintohan on tänä päivänä monilla suomalaisilla. Tuo lukuisa aivopestyjen joukko näkee maailmaa Relanderin tai Kaarina Hazardin tapaisin pinkinvärisin silmälasein.

Uskonto ja sen edustamat arvot liittyvät ihmiseen ilman nykyaikaisten yliopistojen henkistä saastetta. Yliopistoissa ollaan huolissaan ympäristön saastumisesta, mutta omaa saastuttavaa vaikutustaan he eivät osaa nähdä. Heiltä on ns. lapsenusko katkaistu pois ja ateismista on tullut totuus. Korkein voima maailmassa on ihmisen päässä ja sitä kautta yliopistolaitoksessa. Ihminen on kohottanut itsensä mitä suurimman itsepetoksen vallassa Jumalan asemaan.

Afghanistanin vuorilla ihminen on lähellä Jumalaa: Muistaa jumalaa ja elää syvällistä elämää yhteydessä Luojaansa. Samalla tavalla kaikissa maailman kansoissa on asioita pidetty pyhinä ja on ollut jonkinlainen taju itseä korkeammasta voimasta. Se on ilmennyt myrskyinä ja maanjäristyksinä. Jumala on antanut ihmiselle määrätyt elonpäivät. Kuolemaa vasten peilaten ja sen takaista kohtaloa ajatellen ihminen on noussut eläimestä ihmiseksi. Hyvät teot palkitaan tuonpuoleisessa. Jokin biologinen tarve suunnata sukuelin mielensä – tai nykykielellä suuntautumuksensa mukaan – edusti barbariasta nousseelle ihmiselle mielettömyyttä ja profeetallinen viisaus kannusti jättämään mielihalut toteuttamatta yli tarpeen. Jumala oli säätänyt ihmiselle rajat, joiden raameissa tuli pysytellä.

Romanian homopedofiilitoimintaa seuranneet toimittajat tekivät ällistyttävän havainnon. Nuoria poikia hyväksi käyttävät miehet olivat lähes järjestään koulutettuja ihmisiä – joukossa jopa oikeusistuinten tuomareita. Homous ei ollut eikä vieläkään ole yleistä pelloilla tai työpaikoilla pitkiä aikoja viettävien miesten keskuudessa. Pohjan läpi pudonneiden narkkareiden ja vankilavenkuleiden keskuudessa ilmiö on arkipäivää.

Englannissa tavallinen kansa närkästyi 1800-luvun lopulla kun Oscar Wilde kärähti ja sai tuomion homoudesta kun partnerina ollut aatelinen ei saanut tuomiota! Silloin kansa oli vastavoimana moraalittomuuteen vajoavan yläluokan vastapainoksi. Nykyinen suhde yliopistoväen ja normaalin Jumalaan uskovan kansan välillä on pahasti vääristynyt.

Älymystö – kirjanoppineet ja farisealaiset – ovat pahasti päässeet vääristelemään ihmisten arvomaalimaa. Profeetallinen julistus ja kehoitus parannukseen torjutaan kaikin keinoin. Uskonto edustaa heille ahdasmielisyyttä

Maamme johdossa on tällä hetkellä todella väärämieliset ihmiset. Jumala antakoon uskonnolleen – siis islamille – vilpittömiä rukoilijoita ja esikuvia opastamaan tämä pimeyteen vajonnut maamme oikealle tielle.

Thomas More kirjoitti vuonna 1515 teoksen Utopia. Sillä hän epäsuorasti kritisoi ajan oloja. Jossain muualla oli täydellinen valtakunta. Ei tarvinnut sanoa enemäpää, kun ajatteleva lukija tajusi oman maan olojen olevan kaukana tuosta ihanneyhteiskunnasta.
Politiikot sopeutuvat kaikenlaisiin oloihin ja myöskin Thomas Moren Utopiasta on opittu. Nykyisin politiikot kuvaavat kansalaisilleen, kuinka huonosti asiat ovat muualla, jolloin oman maan olot näyttävät paremmilta.

Arabimaailmassa hallitsijat kääntävät huomiota pois omien yhteiskuntiensa epäkohdista ja maalaavat piruja rajojensa seinille. Naapurissa asiat huonommin ja suurin paholainen on Israel ja sen käskyläinen USA. Amerikkalainen yhteiskunta = huumeongelmat, naisten löysä moraali ja monet muut ilmiöt siirretään kuuluviksi tuohon “Pahan valtakuntaan”.

Kun lukee uutisia Suomesta. Nainen Helsingin Malmilla lähti kapakkaan ja jätti 4-vuotiaan lapsensa yksin kotiin. Lapsi oli herännyt ja lähtenyt vähissä vaatteissa etsimään äitiään ulkoa. Lapsen onneksi ohikulkenut nuori löysi hänet ja soitti poliisille. Toinen uutinen: Alle vuoden ikäinen vauva ryömi vilkasliikenteisen kadun yli. Taksi huomasi vauvan ja pysähtyi ja toimitti sen turvaan. Huumeista sekopäinen äiti oli piilottanut lapsensa pusikkoon. Lahdessa aikoinaan tapahtui laukaistenvaihtoa. Lastenvaunuihin osui, mutta lapsi selvisi. Äiti oli poikennut alamaailman suosimaan baariin ja jättänyt lapsensa ulkopuolelle.

Ehkä olisi kuitenkin inhimillistä kivittää tuollaiset äidit hengiltä ja pelastaa tulevaa elämää. En tiedä kuinka monta äitiä tarvitsisi kivittää hengiltä, että sanoma menisi perille. Sosiaaliviraston tädit Suomessa näkevät huume- ja juoppoäitien maallisen vaelluksen niin tärkeänä, että katsovat heidän ansaitsevan lapset motiiviksi elää?!!??.

Tämä on eräs näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos olisin ulkolainen ja kiinnittäisin massiivisella tiedotusvälinearsenaalilla koko ajan huomiota tällaisiin seikkoihin ja vaatisin muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa asevoimalla uhaten, en tiedä kestäisikö ihmiset sitä. Kenties suomalaiset haluaisivat osoittaa sormella takaisin tuollaisiin “tosiasioihin” kiinnittäviin ulkolaisiin ja alkaisivat etsiä heidän vikojaan. Epäilen vahvasti syntyisikö suomalaisilla halua ulkoisen paineen edessä muuttaa elämäänsä, joka ainakin alkoholin takia on pahasti pielessä monella tavalla.

Näkisin suomalaisia naisia sumutettavan kertomalla koko ajan kuinka muualla naisten asema on niin huonosti. Suomalainen nainen ei perusta yrityksiä ja raivaa tietään eurooppalaisten siskojen tavoin, vaan vaatii helpot työt itselleen ja komentelee miehiä virastoista käsin hanttihommiin. Mistä naisille pitäisi maksaa parempaa palkkaa, jos he eivät tuota muuta kuin suuriäänistä naistutkimusta, jonka arvo lienee kokonaisuudessaan negatiivinen.

Tunnen miehiä, jotka ovat omaksuneet ns. naisten ajatuksen tasa-arvosta. Tosiasiassa kiukutteleva akka usein kinuamisellaan odottaa miehen lyövän nyrkkiä pöytään ja osoittavan naiselle “naisen paikan”. Nainen hakee rajojaan – onhan hän lapsen ja miehen välissä oleva Jumalan ihastuttava luomus.

Monet nuoremman polven miestuttuni ovat kertoneet kuinka ovat tehneet kahta työtä rakentaakseen omakotitaloa ja hankkiakseen rahaa etelän matkoihin. Eräskin kertoi kuinka pitkien työpäivien jälkeen tuli kotiin ja nainen pahalla tuulella ollessaan käski kuin rutiininomaisesti painua v***uun. Kommentit kuten “sä ällötät mua” olivat naisen palkkio perheen eteen raatavan miehen ponnistuksista. Nainen oli ns. feministi ja piti miestään lepsuna, koska tämä ei heti lyönyt kovaa kovaa vasten. Tilanne paheni koko ajan ja nainen alkoi halveksia miestään enemmän ja enemmän. Tämä kaveri sanoi noiden lauseiden jääneen oikein kaikumaan korviin niin pahasti, että kerran hän samanlaisen painu v***uun kommentin jälkeen päätti totella naisen pyyntöä kirjaimellisesta ja lähti.

Hän löysi onnen ja uuden perheen Thaimaasta, koska ei enää feministivaimonsa jälkeen odottanut naisilta liikoja. Nainen ruikutteli kavereilleen kuinka törkeän tempun hänen miehensä oli tehnyt jättämällä hänet ja velat Suomeen. Naisen mukaan thaimaalaisten naisten pitäisi omaksua sama feminismi kuin suomalaisten naistenkin, niin miesten olisi pakko pysyä vaimojensa otteessa täällä.

Vaikka välillä purankin miehistä ajatteluani näihin juttuihin, niin myönnän osaltani oman vaimoni tekevän kodin eteen niin paljon, etten muista olla tarpeeksi kiitollinen. Jos hän pyytää osallistumaan kotitöissä, tiedän hänen pyyntönsä olevan kohtuullinen. En tee tarpeeksi ja Muhammedin esimerkki osoittaa, että mies on velvollinen osallistumaan kotitöihin. Minkäänlainen miehinen halu polkea naisia ei saa olla tasapainoisen kodin rakennuksen tiellä. Mielestäni feminismi kaataa synnit miesten niskaan. Pitäisi muistaa olla kiitollinen mitä Jumala on antanut ja katsoa puolison virheiden sijaan mielumminkin teenkö itse tarpeeksi perheen eteen.

Islamilaisessa maailmassa uskotaan, että länsimaissa muslimi voidaan laittaa vankilaan vain uskontonsa takia. He näkevät kuinka amerikkalainen sotilas raiskaa Irakissa tai Afghanistanissa ja maksimi rangaistus minkä hän saa on potkut armeijasta. Blackwaterin yksityisen palkka-armeijan tekemät silmittömät verityöt Irakissa eivät olleet amerikkalaisen oikeusistuimen mukaan tuomittavia. Eri laki miehittämässä olleille sotilaille ja kotimaassa eläville kansalaisille. Eipä ihme, että monet sodasta palaavat niksahtavat kotiin palattuaan.

Itse toki tiedän, että länsimaissa annetaan ihmisille aika hyvin oikeuksia ja siksi täällä puolestaan monet eivät ymmärrä minkälaisiksi pedoiksi omat pojat voivat muuttua vieraassa maassa miehitysarmeijan kanssa – ja samalla pilaten esimerkillään länsimaisten ihmisten puheet ihmisoikeuksista silkaksi tekopyhäksi valehteluksi. Väkivalta oikeuttaa kaiken. Toiset armeijaskaverit pitävät vankien kiduttamista oikeana, koska ovat itse “joutuneet tulituksen kohteiksi”. On oikein kiduttaa vihollista, joka mahdollisesti on tappanut sotakavereita. Raiskaaminen on aina kuulunut sodan tuoksinaan ja sitä katsotaan läpi sormien armeijan piirissä. Entäpä miten sen kokee paikallinen väestö? Rapatessa raiskataan menttaliteetilla vai? Ei tosiaankaan. Paholaisarmeija maata miehittämässä velvoittaa pyhään sotaan.

Länsimaissa puolestaan uskotaan kaikenlaisia uskomattomia taruja Saddamin tai jonkun muun demonisoidun johtajan hallitsemasta maasta. Toisinajattelijaa ja pakolaista lännessä esittävä kaveri voi olla ollut Saddamin hallinnon aikana pahakin rikollinen – homoraiskaaja tai murhaajanarkkari, joita 25 miljoonaisessa kansassa väkisinkin löytyy. On sama kuin sanoisi jonkin suomalaisen seksuaalirikollisen olevan vankilassa poliittisista syistä. Tiedän tapauksia, joissa Euroopassa vankilassa ilmeisen tavallisista syistä olleita arabeja saa selityksiään uskovan kuulijakunnan islamilaisesta maailmasta: Olin vanki uskonnollisen vainon takia ja on helppo viitata Muhammed-pilakuviin ja minareettikieltoihin ja islamilaisessa maailmassa saa sympatiaa. Sielläkin ihmiset uskovat sitä mikä vahvistaa heidän mielikuvaansa länsimaista. Ei sielläkään rehelliset arviot länsimaiden plussista ja miinuksista paljoa paina. Länsimailta odotetaan aina kaikkea huonoa – Israelin käskystä muslimien kimpussa aina ja kaikkialla.

Samalla tavalla tarinoita naisten kärsimyksistä ja sellaista mielikuvaa tukevia esimerkkejä kuunnellaan länsimaissa herkästi. Myönteiset esimerkit jätetään omaan arvoonsa. Jos nainen ei islamilaisessa maailmassa elä tai halua elää samalla tavalla kuin suomalainen nainen – syynä on miesten aivopesu ja siksi asevoimin on mentävä opettamaan “totuutta”.

Voiko maailmaan koskaan syntyä yhtä standardia elää? Ja kenen standardi se sitten olisi? Mielestäni kukaan ei jaksa valehdella loputtomasti itselleen ja jos afghanistanilaisten ihmisten sydämissä länsimainen arvomaailma olisi parempi, tarvittaisiin tuskin asevoimaa viemään länsimaisen naisen mallia sinne. Eiköhän se omaksuttaisi muutenkin. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten harjoittama miekkalähetys edustaa hyvin mustaa ajattelumallia. Ihmisten tappamista tarpeettomasti ei pidetä enää ongelmana. Puhutaan kirurgisista leikkauksista joilla pyritään tappamaan ja poistamaan osa kansasta. Miten tämä eroaa aikaisemmista kansanmurhista kuin uusien kielikuvien muodossa?

Veikkaan, että Euroopassa alkaa vikinä silloin kuin islamilainen arvomaailma tästä vahvistuu ja eurooppalaiset naiset jäävät puolustuskannalle ja omista naisten joukoista yhä useammat valitsevat itsekin islamilaisen mallin. Silloin syytetään islamia pakottamisesta yms. sellaista. Näen Afghanistanin ja Irakin ongelmat islamin kehityskulussa pieninä episodeina, jotka vain vahvistavat islamia. Kenties muslimeita tarvii potkia turvaamaan Jumalaan ja tekemään velvollisuutensa: Suoristua ja tarjota islamilainen esikuva muulle maailmalle. Jumala siunatkoon Afghanistanin kansaa sen kärsimyksissä.

Me kaikki olemme heikkoja, jotka käännymme islamiin. Meillä on sokeat kohtamme. Itse en ole alkoholia käyttänyt enkä huumeita, mutta olen varmasti katsonut ja ajatellut synnillisesti. Tämä kuva omasta syntisyydestä pitäisi pitää edessä koko ajan. Jumala auttaa meitä, kun itkemme hänen edessään. Kun tunnemme itsemme heikoiksi lähenemme Jumalaa. Ylpeys on myrkkyä ja se on paha ongelma kerran pohjalla olleille, jotka on hieman nousseet. Herkästi sitä ylpistyy ja putoaa alas taas.

En osaa sanoa kuinka kauan alkoholi tai huumeet kestää lähteä elimistöstä. Alkoholin tuhot voi kenties vielä korjautua, mutta huumeiden pitkäaikainen käyttö tuhoaa varmasti jotain. Varsinkin jos niiden rahoittamiseen on käytetty todella ikäviä keinoja. Jos tällaisen taustan omaava ihminen käännyttyään islamiin pysyy nöyränä ja katuu, Jumala voi armahtaa hänet. Sanoisin, ettei alkoholi- tai huumetaustan omaavan kannata ottaa kovin puhdasoppista ja muita tuomitseva kantaa. Sellainen myrkyttää ympäristöä ja usein lopulta tuhoaa itse ahdasmielisyyteen sortuneen päihdeongelmaisen . Toki ymmärrän, että ihminen toivuttuaan päihdeongelmista haluaa usein jopa fanaattisesti pitäytyä tiukoissa säännöissä – ja salafismihan on omiaan tähän.

Usein käy niin, että itse kuiville päässyt ihminen alkaa osoittaa sormella ihmisiä samoista teoista, joihin hän itse syyllistyi jokin aikaa aikaisemmin. Sama ihminen voi saada paljon hyvää aikaan, jos hänestä tulee miellyttävä ja armollinen ihminen. Jos hänen sydämessään palaa huoli auttaa huonossa jamassa olevia – jollainen hän oli ollut aiemmin – hänen panoksensa voi olla suurikin islamin levittämisessä.

Tämä nöyryys pitäisi minunkin muistaa useammin. Loukkaan monia kirjoituksillani, joita en aina ole huolellisesti punninnut.

Toinen vaarallinen ilmiö Suomen islamin sisällä on erilaisissa ei-islamilaisissa yhdistyksissä (pahimpina kenties poliittiset yhdistykset) tai uskonnollisissa yhteisöissä perin riidanhaluisen kultuurin omaksuneet. Kristinuskon lahkoissa esiintyy ahdasmielisyyttä ja esimerkiksi Hare Krishna- yheisön sisällä on melkoista henkistä väkivaltaa ja helposti sellaisen taustan omaava ihminen siirtää tuon mallin pelotella ja uhkailla Suomen islamin kenttään. Ilmiö mikä yksilössä tapahtuu on sama kuin kerran saneeraustilassa olleessa yhtiössä töissä olleella. Kriisifirma, josta potkitaan ihmisiä pois ja tilanne kiristyy muokkaa työntekijöistään asemastaan huolissaan olevia yksilöitä, jotka mennessään terveisiin yhtiöihin varsin usein jatkavat ihmisten selkään puukottelua ja oman reviirinsä puolesta pelaamista äärimmilleen vietynä.

Toinen ongelma, joka riidan kylvämisellä aiheutetaan on umman jakaantuminen. Saattaa käydä, että jatkossa suomalaiset käännynnäiset alkavat valita suufismin lisääntyvässä määrin. Yhteys netin kautta suufi-sheikkiin, eikä edes rukoilla Suomen moskeijoissa.

Suufismi on enimmäkseen hyvää (Imam Ghazali ym. suufilainen kirjallisuus opettaa tarkkailemaan omia aikomuksia – mikä on a ja o vilpittömyyden hankkimisessa), mutta sen liepeillä on tänä päivänä vaarallisiakin ilmiöitä. Jotkut suufi-sheikit uhoavat mm. liikkuvansa henkensä kanssa ympäri maailmaa ja katkovansa hirviöiden päitä. Tällaiset liikkeet saattavat perustua haluun rahastaa herkkäuskoisia. Rahastavat porukat saattavat suunnata omia muotoja ”suufismista” länsimaisille New Age -ryhmille mm. sallivat homouden yms. Itse islam edellyttää naimisiin menoa. Usein ne ovat myös paikallisia luonteeltaan ja perustuvat suufi sheikin ja muutaman satapäisen seuraajakunnan omalaatuiseen lahko-touhuun. Onneksi ei sentään tällaiset humpuuki suufi-sheikit ole johdattaneet kannattajiaan joukkoitsemurhiin yms. Olen kuullut suufi-liikkeistä, joiden jäsenet tekee vain dhikriä, mutteivät edes rukoile viittä kertaa päivässä. Tanssivista dervisseistä puhumttakaan.

Silti on väärin leimata suufismi, joidenkin tällaisten ääri-ilmiöiden perusteella. Olisi kuitenkin hyvä, että moskeijoissa voisi käydä enemmänkin dhikriin suuntautuneet ja toisaalta samaan aikaan muut vähemmän hengellisesti orientoituneet.

Itse melkein toivottaisin poliittisen islamin ihmiset pois moskeijoista, koska he luovat fitnan henkeä. Maallisten asioiden puhuminen ja ihmisistä pahaa puhuminen myrkyttää moskeijoiden henkeä ja jos samaan aikaan Jumalan muistamista dhikrillä sydämeensä tavoittelevat heitetään pois, on yhtälö väärä. Sanoisin, että huumeiden käyttöstä toipuville suufilaisempi puoli, joka pehmittää sydäntä, sopii parhaiten. Me kaikki olemme erilaisin lahjoin varustettuja.

Profeetta saattoi painottaa jollekin shahaballe dhikrin tärkeyttä ja toiselle jihadin merkitystä. Hän tunsi edessään olevan ihmisen ja halusi vahvistaa jotain puolta hänessä. Näin ollen profeetan lausunnot saattavat olla näennäisesti ristiriitaisia, mutta tarkemmin lukiessa tajuaa, että islamin omaksuminen sydämeen vaatii omien heikkouksien vahvistamista.